Eläkeläinen Reijo Löppösen haastoi sähköyhtiö KSS Energian oikeuteen 606 eurosta. Nyt yhtiö vaatii Löppöseltä 807 000 euron oikeuskuluja. Valtaosa summasta koostuu sähköyhtiön asianajajien tuntipalkkioista, mikä herättää Löppösen asianajajassa ihmetystä.

Eläkeläispariskunta joutui myymään omakotitalonsa, koska sen sähkökriisin aikaan solmima määräaikainen sähkösopimus oli liian kallis. Kuvituskuva. Inka Soveri

  • Reijo Löppönen haastoi sähköyhtiö KSS Energian oikeuteen 606 euron sähkölaskukiistasta, ja nyt yhtiö vaatii häneltä 807 000 euron oikeuskuluja.
  • KKV:n lakimies Jari Suurla pitää kuluja käsittämättömän suurina ja tarpeettomina riidan kokoon nähden.
  • KSS Energia kieltäytyy kommentoimasta tapausta Iltalehdelle.

Sähköyhtiö KSS vaatii eläkeläiseltä Reijo Löppöseltä yli 800 000 euron oikeuskuluja. Löppönen haastoi sähköyhtiö KSS Energian oikeuteen, koska yhtiö ei suostunut alentamaan hänen sähkölaskuaan 606 eurolla.

Löppöseltä vaadituista 807 000 eurosta suurin osa koostuu KSS Energian käyttämän asianajotoimisto Krogeruksen tuntipalkkioista.

Krogerus on yksi suurimmista liikejuridiikan asianajotoimistoista Suomessa.

Ylen käsiinsä saaman laskun mukaan KSS Energian palkkaamat juristit olivat käyttäneet tapauksen käsittelyyn liki 1 940 tuntia. Vertailun vuoksi, Löppöstä avustavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kolme juristia käyttivät juttuun 350 tuntia.

Löppöstä avustava KKV:n lakimies Jari Suurla sanoo Iltalehdelle, että kyseiseen riita-asiaan nähden yhtiön asianajajakulut ovat huomattavan suuret. Suurlan mukaan jutun sisältö ei ole ollut sellainen, että juristien olisi tarvinnut käyttää lähes 2 000 tuntia työaikaa.

Suurla sanoo kyllä uskovansa, että asian käsittelyyn on voitu käyttää kyseinen tuntimäärä, mutta sen tarpeellisuus on kiistetty oikeudenkäynnissä. Suurlan mukaan KSS Energian käyttämän asianajotoimiston lasku oli 12 sivua pitkä.

– On käsittämätöntä, että asiaan on onnistuttu käyttämään niin paljon aikaa, Suurla sanoo.

Tästä on kyse

Reijo ja Tuija Löppönen tekivät energiakriisin aikaan marraskuussa 2021 KSS Energian kanssa kiinteähintaisen, noin kahden vuoden sähkösopimuksen. Löppöset maksoivat sähköstä 27 senttiä kilowattitunnilta.

Pian sopimuksen teon jälkeen määräaikaisten sähkösopimusten hinnat laskivat reilusti. Vuodessa hinta laski 27 sentistä alle yhdeksään senttiin kilowattitunnilta.

Löppöset vaativat hinnan kohtuullistamista, mihin sähköyhtiö ei suostunut. He veivät asian kuluttajariitalautakuntaan, joka sovitteli hintaa 27 sentistä 20 senttiin kilowattitunnilta. Yhtiön mukaan määräaikaista sopimusta ei kuitenkaan voitu irtisanoa tai muuttaa.

Talvella Löppösten sähkölaskut olivat pahimmillaan 800–900 euroa kuukaudessa. Eläkeläispariskunta joutui lopulta myymään omakotitalonsa sähkökulujen vuoksi.

Reijo Löppösen haastoi sähköyhtiön oikeuteen. Löppönen vaatii KSS Energialta 606 euron palautusta.

Lähde: Yle

Mikäli käräjäoikeus katsoo asian sähköyhtiön hyväksi, ei Löppönen onneksi joudu oikeudessa maksumieheksi, sillä KKV kattaa tapauksen oikeudenkäyntikulut mahdollisessa häviössä.

Iltalehti kysyi Suurlalta, uskooko hän, että sähköyhtiö pelaa jutussa kovilla panoksilla, koska se ei halua muidenkin kuluttajien alkavan kyseenalaistaa sähkösopimustensa perusteita.

– Joku voisi tulkita asian näin, Suurla sanoo.

Suurla kertoo, että jos asia ratkaistaan KKV:n ja Löppösen hyväksi, ei se tarkoita, että kaikki vastaavan sopimuksen tehneet voisivat lähteä hakemaan rahojaan takaisin. Suurlan mukaan kyseinen tuomio on enintään suuntaa-antava.

– Tietyt tärkeät kriteerit pitää täyttyä, ennen kuin voi kuvitellakaan hakevansa sopimuksen kohtuullistamista. Ja toinen juttu on, että kuka sitä oikeutta uskaltaa lähteä hakemaan, kun tilanne on tämä.

KKV:n asianajaja Jari Suurla. KKV

Näin KSS Energia vastaa

Iltalehti tavoitti KSS Energian viestintäjohtaja Mariliina Karpon puhelimitse.

– Tällä hetkellä linjamme kommentoida asiaa on niukka. Ylen uutisessa ei ollut kaikki faktat kohdallaan, Karpo sanoo väitettä perustelematta.

IL pyysi yhtiöltä puhelinhaastattelua. Karpo ei myöntynyt, vaan pyysi Iltalehteä lähettämään kysymyksensä etukäteen sähköpostitse.

Iltalehti lähetti yhtiölle 10 kysymystä, joissa kysytään muun muassa sitä, miten KSS Energia perustelee juristiensa työtuntien määrää, ja miksi se ei halunnut ratkaista asiaa kuluttajariitalautakunnassa ja siten säästää kustannuksissa.

Vastauksessa yhtiö kieltäytyi haastattelusta ja lähetti KSS Energian laatiman mediatiedotteen aiheesta. Tiedotteessa konsernin toimitusjohtaja Marko Riipinen toteaa, että ”KSS Energia ei voi ottaa kantaa yksittäisiä asiakkaitaan koskeviin kysymyksiin julkisuudessa”.

KKV ei voi pakottaa

Kuluttajariitalautakunnan päätöksiä noudatetaan pääsääntöisesti, arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Jari Suurla.

– Toivoisimme tietenkin, että lautakunnan ratkaisuja noudatetaan, mutta jos elinkeinonharjoittaja katsoo ratkaisut virheellisiksi, niitä on oikeus olla myös noudattamatta, hän sanoo.

Vuonna 2023 suuret sähköyhtiöt päättivät, että ne eivät aio noudattaa Kuluttajariitalautakunnan päätöstä asiakkaiden hintahyvityksistä. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ole mahdollisuutta pakottaa yrityksiä noudattamaan sen tai Kuluttajariitalautakunnan linjauksia.

– Viime kädessä katsotaan tuomioistuimessa, onko lautakunnan ratkaisu ollut oikea, Suurla sanoo.

Kiista yrityksen kanssa on yksittäisen kuluttajan näkökulmasta hankala. Vastapuolella on usein suuri koneisto, ja yksittäisellä henkilöllä on harvoin resursseja – käytännössä rahaa – lähteä taistoon itsekseen. Silloin kuluttaja-asiamies voi olla avuksi. Se vie asiaa eteenpäin kuluttajan puolesta ja vastaa kuluista.

– Käytännössä hoidamme homman niin, että henkilölle itselleen ei aiheudu vaivaa eikä riskiä. Tässä tilanteessa hänellä on vain voitettavaa, Suurla sanoo.

Nyt KKV hakee oikeudessa ennakkoratkaisua sähköyhtiöiden ja kuluttajien välisiin kiistoihin tilanteissa, joissa sähkön hinta on muuttunut merkittävästi määräaikaisen sopimuksen solmimisesta.

– Haemme linjaa, minkä tyyppisissä olosuhteissa hyvityksiä voi harkita.

Suurlan käsityksen mukaan sähköyhtiöiden huoli siitä, että mahdollinen ennakkopäätös loisi ”korvausautomaatin”, on liioiteltu.

– Ratkaisu loisi aika harvalle edellytykset hakea korvauksia, koska tiukkojen kriteerien tulisi täyttyä, Suurla sanoo.

Iltalehti tavoitti myös Reijo Löppösen, joka vastasi haastattelupyyntöön kertomalla, että ei halua kommentoida asiaa oikeusprosessin ollessa vielä kesken.

Tapausta käsitellään Kymenlaakson käräjäoikeudessa.

Talvella Löppösten sähkölaskut nousivat pahimmillaan 800–900 euroon kuukaudessa. Kuvituskuva. Inka Soveri