Juttu tiivistettynä
- Vaasan Sportin juniorijoukkueiden jako on herättänyt vanhemmissa huolta ja keskustelua.
- Vanhempien mielestä joukkuejako on liian aikaista ja sosiaalinen puoli unohtuu.
- Vanhemmat kokevat pelkoa myös palautteen antamisessa.
- Seuran toiminnanjohtaja Jukka Leino puolustaa muutosta, mutta myöntää järjestelmän vaativan vielä kehitystä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Jo 10-vuotiaiden lasten jakaminen eri joukkueisiin on aiheuttanut voimakasta kritiikkiä Vaasassa.
Vaasan Sportin juonioriseura otti syksyllä käyttöön mallin, jossa aiemmin yhdessä harjoitellut joukkue jaetaan kahteen ryhmään muun muassa taitotason perusteella.
Eniten jääaikaa saa kilparyhmä. Haastajaryhmällä jääaikaa on vähemmän, ja kausimaksukin on pienempi.
Jos lapsi kuitenkin haluaa pyrkiä kilparyhmään, hän saa yhden lisäjään viikossa maksamalla saman kausimaksun kuin kilparyhmä – mutta viikottainen jääaika jää samasta maksusta huolimatta puoli tuntia lyhyemmäksi.
– Se on totta, ja asia, johon pitää pystyä tulevaisuudessa puuttumaan, vastaa seuran toiminnanjohtaja Jukka Leino.
Uutinen kirjeestä sai vanhemmat reagoimaan
Viikko sitten Vaasan Sportin junioriseura lähestyi vanhempia kirjeellä.
Seuran toiminnanjohtaja Jukka Leino pyysi vanhempia antamaan joukkueiden valmentajille työrauhan, sillä hän oli huolissaan valmentajien jaksamisesta.
Yle uutisoi kirjeestä maanantaina. Sen jälkeen lähes 20 vanhempaa lähestyi Yleä ja kertoi seikkaperäisesti, mikä seuran toiminnassa on pielessä.
Vanhemmat esiintyvät tässä jutussa nimettöminä, sillä he pelkäävät lastensa joutuvan ikävään välikäteen.
Haastateltavien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Liian totista liian aikaisin
Vanhempien mukaan ryhmäjako on vain yksi monista närää aiheuttaneista asioista.
Vaasan Junior Sportin tulevien vuosien tavoitteena on muun muassa saada SM-tason kilpajoukkueet.
SM-tason saavuttamiseksi seura on tänä syksynä muuttanut toimintaansa. Esimerkiksi U12–U14-ikäluokat harjoittelevat vastedes eri aikaan kilpa- ja haastajaryhmissä.
Avaa kuvien katselu
Vaasan Sportin junioreiden tulevien vuosien tavoitteita ovat muun muassa SM-tason kilpajoukkueet ja lopettavien määrän pienentäminen. Kuva: Janne Isaksson / Yle
Muissa seuroissa tasojako alkaa vasta myöhemmin: Lahdessa Junior Pelicansissa ryhmät jaetaan U13-ikäluokassa, mutta koko ikäluokka harjoittelee yhdessä. Samoin Turun Palloseuran junioreissa joukkue jaetaan vasta U13-vaiheessa.
Vaasassa junnujen vanhempien mukaan seura ei ota huomioon harrastuksen sosiaalista puolta ja vaikutusta kaverisuhteisiin: harrastus on liian totista liian aikaisin.
Jo 10–11-vuotiaita jaetaan jyviin ja akanoihin, vaikka asiantuntijatkin sanovat, ettei tämän ikäisistä voi vielä sanoa, kenestä voi tulla ”jotain”.
vanhempi
Moni vanhempi katsoo, ettei lasten harrastamisen tulisi tuottaa seuralle huippupelaajia, vaan tarjota hyviä hetkiä urheillen sekä opettaa lasta toimimaan ryhmässä.
Leino puolustaa muutosta lopettaneiden suurella määrällä. Hänen mukaansa aiempi järjestelmä ei tuottanut tulosta.
– Vähintään yhtä tärkeää kuin kaverit on myös pätevyyden tunne. Lapset pysyvät harrastuksessa parhaiten silloin, kun kokevat pätevyyden tunnetta.
Ei kilpakiekkoa kuulu vielä näin nuorena aloittaa. En minä ainakaan olisi lastani tuonut mukaan, jos olisin tiennyt, että seurassa toimitaan näin.
vanhempi
Uudessa jaottelussa pelaajat arvioidaan pisteyttämällä muun muassa asenteen ja pelitaitojen perusteella.
Varsinkin niin sanotuille rajapelaajille, jotka tasapainoilevat kilpa- vai haastajaryhmien välillä, pisteytys on ratkaiseva.
Nyt pieniä, vasta kehittyviä lapsia analysoidaan kuin aikuispelaajia. Monet arvosteltavat kohteet eivät edes ole jääkiekkotaitoja.
vanhempi
Vanhemmat kokevat, etteivät uskalla esittää kritiikkiä. Erään vanhemman mukaan ylimääräisiä kyselevä leimataan hankalaksi tyypiksi.
Jukka Leinon mukaan palautetta saa antaa. Vanhempien suita ei ole tukittu, mutta ”kaikelle on aikansa ja paikkansa”.
Esimerkiksi joukkuejaot eivät ole asia, jonka perään pitäisi jatkuvasti kysellä.
Avaa kuvien katselu
Seuralle kaivattaisiin anonyymiä palautekanavaa, mutta sellaista ei vanhempien mukaan ole. Kuva: Tomi Hänninen/ Yle
– Jos valmentaja toimii asiattomasti, siihen pitää heti puuttua.
Osa vanhemmista pelkää, että heidän antamansa kritiikki kostetaan omalle lapselle.
Moni vanhempi on sanonut, ettei uskalla sanoa mitään negatiivista, koska ”muuten käy niin kuin sinun pojallesi”. Eli vaikka pelilliset halut ja tasot riittävät, silti laitetaan sivuun.
vanhempi
Kostoajatuksesta toiminnanjohtaja Leino pöyristyy.
– En ymmärrä, miten aikuinen ihminen voi ajatella, että lasten urheiluseuraan töihin tulevat ihmiset ajattelisivat lapsista pahaa. Se on pirun nurinkurinen ajatus.
Avaa kuvien katselu
”Koko Junior Sportin toiminta riippuu vanhempien rahasta. Vanhemmat ovat avainasiakkaita, joita pitää palvella ja kuunnella myös ne hankalat kysymykset”, sanoo eräs Ylen haastattelema vanhempi. Kuva: Getty Images”Se on tämän työn hinta”
Monen vanhemman kritiikki kohdistuu seuran johtajaan Jukka Leinoon.
Leino sanoo tiedostavansa, että hän saattaa persoonana jakaa mielipiteitä.
– Se on tietyllä tavalla tämän työn hinta. Jos haluat tehdä työn hyvin, täytyy olla valmis tekemään päätöksiä, joista kaikki eivät tykkää.
Leino pyytää aikaa uudistukselle, joka on ollut käytössä vasta kuukauden.
– Totta kai pitää pystyä arvioimaan omaa tekemistä. Mutta vasta, kun tätä on tehty muutama vuosi, voidaan katsoa, miten tämä on oikeasti vaikuttanut.