Luonto
Lait tuovat turvaa pesijöille, mutta kaikki luonnossa liikkujat eivät lakipykälistä piittaa tai eivät ole niistä perillä. Luonnonlait ovat tietysti oma lukunsa; ei kettukaan tiedä, että riekon munia ei saisi kähveltää.
Pihapiirissämme monet linnut ja nisäkkäät tulivat tutuiksi ja tykkäsivät, kun emme koskaan ajaneet niitä tiehensä.
Oravat tulivat jopa niin kesyiksi, että eräänä keväänä oravapari huomasi, että varastomme nurkkaan oli jäänyt telkänpönttö. Kurreäiti pyöräytti siihen potran poikueen, ja isäorava kävi naapurin talosta sieppaamassa eristevilloja yksiöönsä pesueensa peitoksi.
Oravan villanhakuspurtit tulivat naapurimme tietoon, mutta isompaa hälyä siitä ei noussut.
Oravalla ei mene kovin hyvin. Tutkimusten mukaan tämän soman nisäkkään kanta vähenee koko maassa noin 3 prosentin vuosivauhtia. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla kurret ovat huvenneet jopa 25 prosenttia.
Edinburghin yliopiston tutkija Peter Lurz on havainnut, että Skotlannissa oravien tulevaisuus on vahvasti kytköksissä metsien käsittelyyn, samaa näyttävät myös Suomessa tehdyt tutkimukset.
Pesintähuolia ei ole toisella tutulla nisäkkäällämme, jäniksellä. Se ei tee pesää ensinkään, vaan synnyttää poikasensa kasvillisuuden suojaan. Samoin tekee Meri-Lappiin menestyksekkäästi kotiutunut metsäkauris. Suomen riistakeskus on huolissaan luonnon pesimärauhasta.
Kalalokki toimi toukokuussa Kemin eteläisen hautausmaan vartijana. Lokki rakensi pesänsä hautausmaan kivimuuriin ja pyöräytti pesään kolme munaa. Jos poikaset onnistuvat kuoriutumaan, niillä on edessään vaarallinen taival muutaman kivenheiton päässä olevaan merenrantaan.
Kuva: Juhani Jaakkola
Riistakeskus tähdentää, että luonnoneläinten pesimärauhan turvaamiseksi koirat ja kissat on pidettävä luonnossa liikuttaessa kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä. Keskuksen mukaan erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille tuhoille ja vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.
– Irrallaan luonnossa juoksenteleva koira tai kissa voi aiheuttaa suurta tuhoa. Linnunpesä tai poikue voi tuhoutua hetkessä. Nisäkkäiden poikaset ovat myös suuressa vaarassa Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg muistuttaa.
Koirien kiinnipito alkoi maaliskuussa ja jatkuu aina elokuun 20. päivään saakka. Mainitun ajanjakson jälkeenkin koiran irtipitoon on oltava maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan antama lupa.
Lain säädökset koskevat kaikenrotuisia koiria. Vesilintujen suosimille luodoille tai saariin rantautumista on syytä välttää pesätuhojen välttämiseksi, riistakeskus viestittää.
BirdLife Suomi tähdentää lintujen pesimärauhan kurinalaista noudattamista. Järjestö korostaa, että pesimäaika on linnuille tärkeintä aikaa. Pesimistä halutaan suojella; suomalaiset laittavat siivekkäille pönttöjä turvallisiksi pesäpaikoiksi.
Huoli on suuri, kun havaitaan emostaan eksynyt poikanen tai huomataan ihmisen toiminnan uhkaavan pesintää. Hyvän tahdon lisäksi laki suojaa kaikkien lintujen pesintöjä. Juridiikan hartioina ovat luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi. Pesät ovat rauhoitettuja eikä pesintää saa häiritä.
Esimerkiksi pesinnän aikainen eväsretki luodolle, jolla pesii lintuja, on laiton riippumatta siitä, onko luoto rauhoitettu tai ei.
Useilla lajeilla, kuten vesilinnuilla, pesät ja pesässä olevat munat jäävät selvästi näkyville, kun emo joutuu kiireesti poistumaan pesältä. Suojaamattomat munat tai poikaset päätyvät helposti muiden eläinten ruokalistalle. Emolinnun muutaman metrin uinti pois pesältä tai lentopyrähdys lähipuuhun tai pensaikkoon voi vaikuttaa mitättömältä tapahtumalta, mutta voi johtaa pesinnän epäonnistumiseen.
Erikoinen tapaus tuli tietooni toukokuun neljännellä viikolla: Kemin eteläisen hautausmaan kivimuurin päälle oli kyhännyt pesänsä kalalokki. Kävin paikalla 24.5., jolloin emo hautoi pesässä kolmea munaa. Enempää se ei munikaan. Molemmat puolisot osallistuvat vuorollaan haudontaan, joka vie keskimäärin kolme ja puoli viikkoa.
Käydessäni paikalla, toinen emoista hautoi ja toinen partioi pesäpaikan ilmatilassa mahdollisten vihollisten varalta. Kalalokki kuuluu lain suojaamiin siivekkäisiin, kuten muutkin pesivät linnut.
Kalalokki ei hautomavaiheen aikana kopauta ihmistä, vaan lentää vähän loitommalle odottamaan, että häiriön aiheuttanut ihminen poistuu pesän lähistöltä. Varislinnut ja petolinnut se ajaa matkoihinsa, ja apua tulee tarvittaessa lajikumppaneilta.
Heikki-veljeni kävi kesäkuun toisella viikolla vilkaisemassa pesän tilannetta. Hän kertoi nähneensä poikasen kurkistelevan emon kyljen alta. Pesintä oli onnistunut ainakin kriittisimpään vaiheeseensa asti.
Kalalokki lämmittää pienoisiaan pari päivää ennen niiden ponkaisua kivimuurin päältä maaston suojaan. Lokkirengastuksia pitkään tehneenä tiedän, että kalalokki muuttuu poikaskasvun alkuvaiheessa aggressiivisesti jälkikasvuaan suojelevaksi. Kaikki poikueen lähelle tulleet ihmiset, pedot ja varislinnut joutuvat lokkiemolintujen maalitauluiksi.
Ihmisen ne häätävät kauemmaksi poikasistaan tekemättä kuitenkaan osuvia iskuja. Yleensä pelote toimii – uhka saadaan kauemmaksi. Toivottavasti kalalokit saavat poikueensa turvalliseen paikkaan vaeltamalla läheisen merenlahden tuntumaan.
Juttua on päivitetty 12.6.2025. Kalalokin poikaset ovat kuoriutuneet.