Juttu tiivistettynä
- THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan alkoholin käytön käsittely on hankalaa neuvolassa.
- Häkkinen on huolissaan alkoholia kohtuudella käyttävistä raskaana olevista, jotka jäävät huomaamatta.
- Kymenlaaksossa äidit voivat saada apua Nuppu-yhteisöstä, joka tarjoaa tukea päihdeongelmiin. Vastaavaa toimintaa on muuallakin Suomessa muutamissa kaupungeissa.
- Neuvoloiden työntekijöiden asenteet ja koulutus ovat keskeisiä päihdeongelmien esiin tuomisessa raskauden aikana.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Äidit ja lapset jäävät ilman tarvitsemaansa apua, koska neuvolan työntekijät eivät pysty ottamaan alkoholia puheeksi riittävän luontevasti. Näin sanoo THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
– Alkoholi on Suomessa vähän sellainen pyhä lehmä, hän sanoo.
Häkkisen mukaan raskaana olevat huumeiden käyttäjät ja runsaasti alkoholia käyttävät huomataan jo, mutta hän on huolissaan alkoholia hieman vähemmän käyttävistä odottajista. Heitä on mahdollisesti paljonkin.
– Ei näy naamasta, jos käyttää sellaisia määriä, jotka ovat jo sikiölle haitallisia, mutta eivät näy muuten. Voi olla vaikka työssä käyvä ihminen, Häkkinen kuvailee.
Apua on olemassa
Nyt 1,5 vuoden ikäisen lapsen äiti Lilja on yksi apua saaneista eri päihteiden käyttäjistä. Raskaaksi tuleminen oli hänelle käännekohta.
Neuvolasta ja korvaushoidosta hänet ohjattiin Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalveluyksikkö Nupun toimintaan. Nupussa Lilja tapaa ammattilaisia sekä muita äitejä, joilla on päihdetaustaa.
Lilja ei esiinny jutussa omalla nimellään tai äänellään, sillä suojelemme hänen alaikäisen lapsensa yksityisyyttä. Jutussa käsitellään myös Liljan terveystietoja.
Video: Antro Valo / Yle”Ei sinulla varmaan mitään ole”
Neuvoloissa on nollatoleranssi alkoholin käytölle raskausaikana. Terveydenhuollossa ei Häkkisen mukaan kuitenkaan ole keinoja toimia, jos alkoholinkäyttö ei ole runsasta.
– Me vähän ummistamme siltä silmämme, Häkkinen sanoo.
Tämä aiheuttaa asenneongelman: ammattilaiset saattavat pitää kaikille raskaana oleville tehtävää päihdekyselyä vain pakollisena pahana.
– Saatetaan todeta, että ei sinulla varmaan mitään siinä ole. Siinä vaiheessa ihmisen itse on jo tosi vaikea ottaa päihteitä puheeksi.
Häkkinen painottaa, että kuka tahansa voi käyttää päihteitä. Niistä pitäisi pystyä puhumaan asiallisesti ja neutraalisti.
Kehitysvammaliiton mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 600 vauvaa, joita alkoholi on vaurioittanut. Kaikista päihteistä alkoholi on haitallisin ja aiheuttaa eniten ongelmia vauvoille.
Lilja huomasi muutoksen terveydenhuollon ammattilaisissa, kun hän tuli raskaaksi.
Video: Antro Valo / Yle
Kymenlaakson hyvinvointialueen neuvolapalveluiden palveluesimies Jenna Herrala-Porkan mukaan neuvolatyöntekijöiden ammattitaitoon kuuluu luottamuksellinen keskustelu odottajan kanssa.
Työntekijät saavat myös koulutusta keskusteluja varten, jotta he saisivat luotettava tietoa esimerkiksi odottajan päihteiden käytöstä. Neuvolan terveydenhoitajat kohtaavat Herrala-Porkan mukaan päihteitä käyttävät asiakkaat neutraalisti ja arvostavasti.
Nupussa kokemukset Kymenlaakson neuvoloiden toiminnasta ovat hyviä.
Näin päihdeongelmaisia äitejä kuntoututetaan
- Ensi- ja turvakotien liitto tukee päihdeongelmaisia äitejä ja vauvaperheitä ensikodeissa ja avopalveluissa kuten Nuppu-toiminnassa.
- Suomessa on kaksi ensikotia ja seitsemän avopalveluyksikköä.
- Seurannan perusteella 2/3 ensikodissa ja 3/4 avopalveluyksiköissä olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan.
- Vanhempi tulee Kymenlaaksossa usein Nuppuun erityisentuen poliklinikan kautta. Äitiysneuvola tekee sinne lähetteen, jos raskauteen liittyy riskitekijöitä kuten raskaana olevan tai puolison päihteidenkäytöstä herännyt huoli.
- Nupun yhteisö kokoontuu Kouvolassa kaksi kertaa viikossa viideksi tunniksi.
- Perheet sitoutuvat yhteisöön 1–2 vuodeksi. Yhteisö on päihteetön.
- Nupun avoin matalan kynnyksen ryhmä pikku-Nuppu puolestaan kokoontuu Kouvolassa ja Kotkassa kerran viikossa parin tunnin ajan.
- Yhteisössä ja Pikku-Nupussa puhutaan esimerkiksi vanhemmuudesta, vuorovaikutuksesta, jaksamisesta ja päihteettömyyden tuesta. Lisäksi ryhmässä voi vierailla esimerkiksi väkivaltatyön asiantuntija, talous- ja velkaneuvoja tai sosiaalihuollon asiakasneuvoja.
- Yhteisön asiakkuuden lopettaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja perheen kanssa tehdään jatkosuunnitelma.
- Lapset aloittavat usein päivähoidon 1,5–2,5-vuotiaina. Vanhemmat lähtevät jatkamaan keskeneräisiä opintoja tai palaavat työelämään.
Lähteet: Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalveluyksikkö Nupun vastaava ohjaaja Riikka Niemi sekä Ensi- ja turvakotien liitto.
Häpeän tunne väistyy
Myös odottajat itse ovat avun saamisen tiellä. Osa häpeää omaa alkoholinkäyttöään niin paljon, ettei pysty ottamaan asiaa puheeksi.
Häkkisen mukaan osa pelkää mitä käy, jos alkoholinkäyttö selviää. Pelko omien lasten menettämisestä voi estää puhumisen.
25-vuotiaalle Liljalle häpeä on tuttu tunne. Hänen mukaansa häpeän tunne väistyy, kun saa apua. Hänen elämänsä on mullistunut lapsen myötä.
Video: Antro Valo / Yle
Neuvoloiden työntekijät ovat kertoneet THL:lle, että osa odottajista ajattelee vähäisen alkoholinkäytön olevan harmitonta. Mitään turvarajaa ei Häkkisen mukaan kuitenkaan ole olemassa.
– Erityisesti hyvin toimeentulevat ja vanhempana raskaana olevat naiset saattavat enemmän olla sellaisia, että valitsevat herkästi ohjeistuksen oman mielensä mukaan, Häkkinen sanoo.
Moni ongelma voisi ratketa
Alkoholia käyttäviä odottajia on tutkittu, mutta heidän määrästään on vain arvioita. THL:n kolmentuhannen verinäytteen tutkimuksessa viisi prosenttia raskaana olevista oli käyttänyt alkoholia alkuraskauden aikana. Alle prosentilla alkoholinkäyttö oli ollut yksittäisiä kertoja yleisempää.
Häkkisen mukaan tieto alkoholia juovien odottajien todellisesta määrästä auttaisi, sillä näin apu löytäisi perille.
Avaa kuvien katselu
Liljan arki rullaa nyt yhteisön ja korvaushoidon lisäksi leikkipuistoissa ja kotona. Kuva: Antro Valo / Yle
Kun raskaana oleva juo alkoholia, se vaikuttaa sekä odottajan että sikiön terveyteen, mutta myös syntyvän lapsen myöhempään kehitykseen. Lapsi saattaa jäädä pieneksi alkoholin takia, elimiin voi tulla epämuodostumia tai keskushermoston kehitys voi häiriintyä.
Itse päihteitä käyttävällä ihmisellä voi olla myös ongelmia mielenterveyden tai fyysisten sairauksien kanssa. Hän saattaa elää väkivaltaisessa suhteessa.
Kaikkiin ongelmiin voisi Häkkisen mukaan löytyä apua yhden neuvolassa käydyn keskustelun ja käyttöön otettujen eri palveluiden kautta.
Video: Antro Valo / YleTuki vanhemmille vaikuttaa lapsen koko elämään
Apu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmässä opetellaan käsittelemään omia ja lapsen tunteita, ihastelemaan vauvaa ja hoivaamaan häntä.
Nupun asiakkaat ovat usein nuoria aikuisia, joilla on voinut omassa lapsuudessa olla turvattomia ihmissuhteita ja kokemuksia. Nuppun vastaava ohjaaja Riikka Niemi sanoo, että yhteisön ohjaajat saattavat olla osalle vanhemmista ensimmäinen turvallinen aikuiskontakti koko elämänsä aikana.
Aikuinen saa tukea päihteettömyyteen ja vanhemmuuteen. Lapsi pääsee kehittymään turvallisessa ympäristössä, jossa häntä rakastetaan ja hänen tarpeisiinsa vastataan.
– Sillä on vaikutus lapsen koko loppuelämään, sanoo Niemi.
Video: Antro Valo / Yle