Euroopan ja Yhdysvaltain avaruus- ja planeettatutkijat kokoontuivat 7.–12. syyskuuta Finlandia-talolle Helsinkiin, kun Europlanet Science Congress (EPSC) ja American Astronomical Societyn Division of Planetary Sciences (DPS) järjestivät yhteiskonferenssinsa EPSC-DPS2025.
Tapahtuma keräsi yhteensä 1 803 osallistujaa 52 eri maasta, joista 1 659 oli paikan päällä ja 144 etäyhteyksin. Eniten osallistujia saapui Yhdysvalloista (435), ja Suomesta mukana oli 97 tutkijaa ja asiantuntijaa.
Myös Warkauden Kassiopeian Härkämäen observatorion tekemä tutkimustyö sai huomiota tutkijoiden keskuudessa. Kaikkiaan Suomesta oli mukana neljä harrastajien pitämää esitelmää tai tekemää posteria, joista kaksi oli Warkauden Kassiopeian jäsenten tekemiä.
EPSC on Euroopan suurin planeettatiedekonferenssi, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Eurooppaa. Tänä vuonna tapahtuma painotti erityisesti nuorten tutkijoiden osallistumista, tarjosi laajoja verkostoitumismahdollisuuksia ja sisälsi myös yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia.
Yksi konferenssin erityispiirteistä oli tähtiharrastajien (pro-am) aktiivinen rooli osana tieteellistä ohjelmaa – suomalaiset harrastajat nousivat esiin erityisesti komeettatutkimuksen saralla, varkautelaiset etunenässä.
Varkauden Kangaslammilla sijaitseva Härkämäen observatorio nousi esiin kahdella merkittävällä esityksellä, jotka korostivat harrastajatoiminnan tieteellistä arvoa. Observatorion pitkäjänteinen ja tarkka havaintotyö on tuottanut arvokasta dataa, joka täydentää ammattitutkijoiden aineistoa ja tukee kansainvälistä yhteistyötä.
Ensimmäisessä esityksessä keskityttiin komeetta 17P/Holmes aktiivisuuden seurantaan. Komeetta Holmes tunnetaan siitä, että se vuonna 2007 kirkastui äkillisesti lähes miljoonakertaisesti, mikä teki siitä hetkellisesti paljain silmin näkyvän kohteen.
Vuoden 2023 havaintokampanja, johon osallistui useita pro-am-havaitsijoita eri puolilta maailmaa, dokumentoi uuden purkauksen 12P/Pons-Brooks komeetalla, joka oli pienempi mutta silti merkittävä. Markku Nissisen tekemät havainnot olivat keskeisessä roolissa tämän vuoden 2023 purkauksen ajoittamisessa ja sen kirkkauden kehittymisen seuraamisessa.
Esityksessään Nissinen korosti, kuinka harrastajaverkoston jatkuva seuranta mahdollistaa purkausten mallintamisen ja auttaa ymmärtämään komeetan sisäisiä prosesseja. Havaintojen perusteella on voitu tunnistaa uusia purkausjaksoja ja arvioida niiden vaikutusta komeetan kirkkauteen ja rakenteeseen.
Toisessa esityksessä esiteltiin Härkämäen observatorion tekemää työtä eksoplaneettojen ylikulkuhavaintojen parissa. Observatorio on osallistunut aktiivisesti eksoplaneettojen valokäyrien mittaamiseen ja analysointiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin suuria määriä havaintodataa, josta tunnistettiin heikkoja signaaleja viittaamaan planeettojen kulkuun tähtien editse. Härkämäen tarkat ja toistuvat mittaukset olivat keskeisiä näiden signaalien vahvistamisessa. Esityksessä tuotiin esiin, kuinka juuri harrastajatoiminta voi tukea avaruusteleskooppien havaintoja ja nopeuttaa uusien kohteiden varmistamista.
Komeettapurkausten seuranta ja eksoplaneettojen ylikulkuhavainnot ovat esimerkkejä siitä, kuinka paikallinen osaaminen ja intohimo voivat tukea globaalia tiedeyhteisöä. Esitykset saivat kiitosta selkeästä datasta, pitkäjänteisestä työstä ja avoimesta yhteistyöasenteesta.
Konferenssissa esiteltiin laaja kirjo ajankohtaisia tutkimuksia, jotka syvensivät ymmärrystä niin aurinkokunnan kohteista kuin eksoplaneetoistakin.
Yksi puhutuimmista aiheista oli tutkimus, jonka mukaan teknologisesti kehittynyt elämä saattaa olla harvinaista maailmankaikkeudessa – erityisesti planeetoilla, joilta puuttuu laattatektoniikka tai riittävä määrä hiilidioksidia ilmaston ylläpitämiseksi.
Toinen merkittävä tutkimus käsitteli tähtienvälisiä kappaleita, kuten 3I/Atlas, ja niiden mahdollista roolia planeettojen muodostumisen käynnistäjinä nuorten tähtien ympärillä. Marsin tutkimuksessa esiin nousi Euroopan Rosalind Franklin -kulkija ja sen mahdollisuudet tutkia elämän rakennuspalikoita, joita kivivyöryt ja muinaiset tulvat ovat saattaneet tuoda pinnalle. Lisäksi Marsin revontulten vihreä hohde ja sen mallintaminen herättivät kiinnostusta, sillä ilmiö voi auttaa ymmärtämään planeetan kaasukehää ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.
Saturnuksen kuu Enceladus oli myös esillä: sen höyrypurkauksista löydettyjen orgaanisten yhdisteiden alkuperää kyseenalaistettiin, mikä voi vaikuttaa käsityksiin kuun mahdollisesta elinkelpoisuudesta. Eksoplaneettojen etsinnässä tekoäly osoitti voimansa – koneoppimismenetelmät kykenevät tunnistamaan heikkoja signaaleja, jotka viittaavat aiemmin havaitsemattomiin planeettoihin.
Myös planeettapuolustus oli agendalla. Asteroidien torjuntaan liittyvässä tutkimuksessa esiteltiin menetelmä, jolla voidaan tunnistaa niin kutsuttuja ”avainreikiä” (keyholes) – pieniä avaruuden alueita, joiden kautta kulkeva asteroidi voisi törmätä Maahan tulevilla kiertoradoillaan.
Näiden kriittisten kohtien tunnistaminen mahdollistaa torjuntatoimien, kuten radanmuutosten, suunnittelun mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tavoitteena on minimoida riski ja maksimoida onnistumisen todennäköisyys, jos uhkaava kappale havaitaan ajoissa.
Warkauden Kassiopeian edustajat Markku Nissinen ja Harri Haukka Finlandia-talolla pidetyssä kansainvälisessä avaruustutkimuksen huipputapahtumassa. Harri Haukka
EPSC-konferenssi oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä jo vuonna 2021. COVID-19-pandemia kuitenkin siirsi tapahtuman virtuaaliseksi, ja myöhemmin Finlandia-talon peruskorjaus lykkäsi Helsingin vuoroa edelleen.
Nyt, neljä vuotta myöhemmin, konferenssi saatiin vihdoin järjestettyä suunnitellusti Helsingissä. Tapahtuma oli merkittävä hetki suomalaiselle avaruustutkimusyhteisölle ja tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä kotimaista osaamista kansainväliselle yleisölle.
Konferenssin järjestelyistä vastasivat Europlanet Society ja American Astronomical Society yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa.
Kirjoittaja on joroislaislähtöinen avaruusinsinööri, joka työskentelee Ilmatieteen laitoksella kehityspäällikkönä.