Rakentaminen|Yksityiset sijoittajat luopuivat Keilaniemen parkkihallista, joten Espoo rakentaa sen itse 160 miljoonalla. Kaupunki uskoo investoinnin tuovan rahaa, mutta epäselvää on, milloin ja kuinka paljon.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Espoon kaupunki rakentaa 160 miljoonalla eurolla jättimäisen parkkihallin Keilaniemeen, vaikka alueelle pääsee helposti metrolla ja raitiovaunulla.
Yksityiset sijoittajat luopuivat hankkeesta, mutta Espoo otti sen hoitaakseen turvatakseen alueen kehityksen ja estääkseen mahdollisen hintamonopolin.
Kaupunki uskoo investoinnin maksavan itsensä takaisin 10-15 vuodessa, mutta rahoitus hoidetaan lainalla Espoon jo ollessa velkaantunut.
Espoon kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan, että Espoo alkaa valmistella Keilaniemeen valtavaa parkkihallia. Ensimmäisessä vaiheessa parkkitilaa on 1850 autolle, seuraavassa mahdollisesti vielä yli tuhannelle lisää. Hankkeen hinta-arvio on noin 160 miljoonaa euroa.
Keilaniemeen pääsee helposti metrolla ja raitiovaunulla. Miksi Espoo rakentaa sinne tuhansia parkkipaikkoja?
”En ihmettele kysymystä”, sanoo Keilaniemen projektinjohtaja Antti Mäkinen.
Hän muistuttaa, että Espoon kaavoitus velvoittaa rakentaman tietyn määrän parkkipaikkoja. Jos Keilaniemeen haluaa rakentaa talon, on pakko rakentaa tai ostaa myös parkkipaikkoja.
Mäkisen laskujen mukaan parkkihallin 1850:stä paikasta näitä niin sanottuja velvoitepaikkoja tulee olemaan valtaosa, noin 1200 kappaletta.
Alun perin parkkihalli piti toteuttaa yksityisellä rahalla. Nyt sen maksaa kaupunki.
Suunniteluvaraus oli myönnetty kiinteistösijoitusyhtiö Regenerolle. Se lopetti kaiken toiminnan Keilaniemessä, ja tilalle tuli uusi toimija, Strike, jonka omistavat osin samat yritykset kuin Regeneron. Sen tarkoitus on rakentaa Keilaniemeen suuri toimistotornitalo sekä Valokeila-niminen toimisto- ja liiketila.
Rakennushankkeet ovat kuitenkin pysähdyksissä, koska ”rahoitusolosuhteet ovat olleet kaameat”, kertoo Striken hallituksen jäsen Kari Helin. Talot eivät ole edenneet, joten Strike luopui myös pysäköintihallista.
”Emme löytäneet tapaa viedä tätä kaupallisesti eteenpäin”, Helin sanoo.
Miksi Espoo halusi yhtäkkiä ottaa vastuulleen valtavan maanalaisen rakennusurakan?
Keilaniemen kehittäminen on Espoolle erittäin tärkeää, sanoo kaupunginvaltuutettu Markku Markkula (kok). Hän on vaikuttanut Keilaniemi-projektiin valtuuston, kaupnginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana noin 15 vuoden ajan.
”Idea oli, että rakentajana voisi olla yksityinen taho, esimerkiksi sellainen, jolla on alueella muita isoja rakennushankkeita. Jos kaupunki rakentaisi tällaisen, se olisi kallis sijoitusinvestointi”, hän kertoo.
Nyt kaupunki on kuitenkin päätynyt rakentajaksi. Markkulan mukaan se johtuu siitä, että yksityiset rakennushankkeet ovat viivästyneet, koska investointeja ei ole näkynyt ja etenkään asuintaloja ei ole rakennettu tarpeeksi.
”Emme halua maanpäällistä pysäköintiä. Nyt ollaan tilanteessa, että jotta edes jotkin rakennukset etenevät, on rakennettava autopaikkoja”, Markkula selittää.
Sitä paitsi täyttömaalle rakennettavalle norjalaishotellille tarvitaan täyttömaata, ja sitä saa kätevästi kallioon louhittavasta luolasta. Metron louhinnasta saatu maa on jo kärrätty muualle.
Jos parkkihalli olisi hyvä sijoitus, yksityiset varmaankin olisivat pysyneet mukana?
”Ei tämä huono sijoitus ole, mutta yritykset laskevat, mistä saavat rahalle nopeasti parhaan arvon. Nyt niillä ei ole intressiä tehdä näin pitkäaikaista sijoitusta”, Markkula sanoo.
Strike ei kuitenkaan luopunut parkkihallista rahan takia. Rahoitus- ja sijoitusratkaisu olisi kyllä järjestynyt, Kari Helin kertoo. Helinin mukaan toimistorakennuksiin ei ole vielä löytynyt investoijia, mutta parkkihalliin olisi varmasti löytynyt.
”Emme olleet tarjoamassa parkkihallia pois, mutta kaupunki halusi kovasti ostaa sen”, Helin sanoo.
Helin kertoo, että kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa tultiin siihen tulokseen, että parkkihalli vaikuttaa alueen kehittämiseen ja asemakaavaan niin paljon, että sen paras omistaja olisi Espoon kaupunki.
Hanke ei siis kaatunut Espoon syliin vaan Espoo varta vasten halusi sen.
HS:n lähteiden mukaan yksi syy on pelko. Alueelle tulevat yritykset ovat huolissaan siitä, että mikäli pysäköintihallin omistaa jokin yksityinen yritys, hinnat nousevat pilviin.
Rakennuttajien on pakko ostaa parkkipaikkoja, joista tulee joka tapauksessa hyvin kalliita. Jos ne omistaisi yksityinen yritys, se voisi määrätä huimaavat hinnat, sillä ostajalla ei ole valinnanvaraa.
Eikö monopolin mahdollisuutta ajateltu silloin, kun hanke alkujaan annettiin yksityiselle toteuttajalle?
”Ehkä silloin ajateltiin, että hintaa saataisiin sopimuksella rajoitettua”, vastaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr).
”Ei se ideaalitilanne ole, että kaupunki ottaa todella kalliin pysäköintihallin kontolleen”, hän jatkaa.
Kaupunginhallitus keskusteli asiasta perusteellisesti.
Se vaati laskelmia, kuinka nopeasti parkkihalli maksaisi itsensä takaisin. Keilaniemen projektinjohtaja Antti Mäkisen arvio on 10–15 vuotta.
Pysäköintipaikkojen määrän tarve on myös arvioitava vielä kertaalleen.
”Tämä on nimenomaan investointi, josta rahat tulevat takaisin”, Partanen sanoo.
Mitä vihreät ajattelee siitä, että joukkoliikenteen solmukohtaan rakennetaankin tilat tuhansille yksityisautoille?
”Tietyt yritykset haluavat autopaikkoja, ja henkilökohtainen mielipiteeni on, että yrityksiä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Vihreiden sisällä voi olla eri näkemyksiä”, hän sanoo.
Partanen on ammatiltaan arkkitehti. Hän uskoo, että maanalainen parkkihalli voi tehdä maanpäällisestä kaupunginosasta viihtyisämmän.
”On mahdollista rakentaa miellyttävämpää ympäristöä, koska maan päälle ei tarvitse suunnitella parkkitaloja tai kadunvarsipaikkoja”, hän sanoo.
Entä mistä rahat otetaan? Espoolla on paljon velkaa, eivätkä rahat riitä edellisiinkään investointeihin.
”Siitä ei vielä keskusteltu, mutta ainoa järkeenkäypä ratkaisu on rahoittaa tämä lainalla”, Partanen toteaa.