Varallisuus|Ranskan rikkain mies Bernard Arnault suomii kovasanaisesti varallisuusveroa, joka osuisi juuri kaikkien vauraimpiin ranskalaisiin.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ranskan rikkain mies Bernard Arnault kritisoi suunniteltua varallisuusveroa yli 100 miljoonan euron omaisuuksille.
Arnault kutsuu veroa hyökkäykseksi Ranskan taloutta vastaan ja syyttää sitä äärivasemmistolaiseksi aktivismiksi.
Taloustieteilijä Gabriel Zucman puolustaa veroehdotusta ja on huolissaan Arnault’n hyökkäyksestä akateemista vapautta kohtaan.
Ranskan verotus tuhoaa maan talouden, väittää ranskalainen miljardööri Bernard Arnault.
Hän kommentoi maahan kaavailtua varallisuusveroa, joka laittaisi yli sadan miljoonan euron omaisuudet verolle.
”En voi uskoa, että Ranskan poliittiset voimat, jotka suojelevat tai ovat suojelleet tätä maata, voisivat antaa mitään uskottavuutta tälle hyökkäykselle, joka on kuolettavaa taloudellemme”, Arnault muotoilee lausunnossaan, josta kertoi muun muassa talouslehti Financial Times (FT).
Arnault johtaa luksustuotekonserni LVMH:ta, joka tunnetaan Louis Vuitton -muotiliikkeistä ja Moët & Chandon -samppanjoista.
Lainsäätäjät esittävät, että yli sadan miljoonan omaisuudesta pitäisi maksaa vuosittain vähintään kahden prosentin vero.
Arnault’n henkilökohtainen omaisuus oli tiistaina noin 159 miljardia dollaria eli lähes 135 miljardia euroa. Asia ilmenee Forbes-lehden reaaliaikaisesta varallisuusseurannasta, jonka perusteella hän on maailman 8. rikkain ihminen.
Ei ole tiedossa, mitä laskukaavaa monihaaraisen bisnesimperiumin verottamiseen käytettäisiin, mutta se on varmaa, että se tulisi Arnault’lle ja hänen perheelleen kalliiksi.
Arnault koki olevansa ajojahdin kohteena, koska hän on jo nyt suurin yksittäinen veronmaksaja Ranskassa. Hän kuvaili veroesitystä ”äärivasemmistolaiseksi aktivismiksi”.
Taloustieteilijä Gabriel Zucman vieraili Helsingissä vuosi sitten. Hänen laskelmiensa mukaan ”miljardööriveron” globaali tuotto olisi vuosittain runsaat 200 miljardia euroa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kahden prosentin veron takana on ranskalais–amerikkalainen taloustieteilijä Gabriel Zucman. Hän esitteli verotuslogiikkaansa HS:lle viime vuonna Helsingissä.
Nyt Zucman kertoi X-viestiketjussa yllättyneensä Arnault’n syytöksistä ja sanoi, ettei ole minkään puolueen jäsen tai aktivisti.
Zucmanin mukaan suuret rikkaudet ovat kasvaneet viimeisen 30 vuoden ajan, mutta ne jäävät vain harvojen käsiin. Hän tuohtui Arnault’n käytöksestä sanomalla, että yksi maailman rikkaimmista miehistä käy hyökkäykseen hetkellä, jolloin akateemista vapautta koetellaan monissa maissa.
”Tämän retoriikan pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia.”
Varallisuusvero vaivaa myös ranskalaisia kasvuyrityksiä.
Monen start-upin markkina-arvo voi nousta ripeästi, vaikka yhtiö tuottaisikin tappiota. Vero voisi ajaa niiden omistajat kiipeliin, koska se kohdistuisi myös realisoimattomiin voittoihin.
Toisin sanoen: monella ei välttämättä ole varoja maksaa veroja, vaikka firmalla menisi paperilla kovaa.
”Tämä on kollektivismia, tämä on kommunismia”, manasi FT:lle kryptovaluuttayhtiö Ledgerin perustajiin kuuluva Éric Larchevêque.
Varallisuusveroon liittyvä riitely on vain yksi osa Ranskan kriisiytynyttä sisäpolitiikkaa. Maan hallitus kaatui viimeksi syyskuun alussa.
Ranskassa nähtiin viime viikolla valtavia mielenosoituksia, joissa vastustettiin budjettileikkauksia. Leikkaukset voisivat johtaa esimerkiksi eläkkeiden ja sosiaalietuuksien jäädyttämiseen.
Etenkin esitys kahden arkipyhän muuttamisesta työpäiväksi sai täystyrmäyksen. Poliitikot tanssivat nyt nuoralla etsien velkaantuneen talouden sopeutustapoja niin, että ne eivät pillastuttaisi jotain osapuolta.
Ranskan budjettivaje ei ole aivan uusi asia. Ranskan budjetti oli viimeksi ylijäämäinen vuonna 1974. Viime vuosina ja kuukausina keskustelu on kuitenkin kiihtynyt.
Nykyään Ranskan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 114 prosenttia. Suomen luku oli viime vuodelta 82 prosenttia.