PTT:n ekonomisti Emilia Gråsten ei halua syyllistää suomalaisia talouskasvun jarruttamisesta.
Kansantalous kiittäisi, jos suomalaiset kuluttaisivat enemmän. Kuvituskuva. Jenni Gästgivar
Ostohousut jalkaan ja kulutusjuhlan viettoon – siinäkö resepti talouskasvuun?
Maanantaina valtiovarainministeriö kertoi, että kuluttajien varovaisuus jarruttaa nyt Suomen talouskasvua. Kysyimme asiantuntijalta, ovatko kitsaat kansalaiset syynä talouden alennustilaan.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ekonomisti Emilia Gråsten toteaa, että kuluttajien käyttäytymisellä on iso vaikutus kansantalouden kehitykseen.
– Yksityisellä kulutuksella on tosi iso merkitys bruttokansantuotteen kehityksen kannalta. Sillä on tosi paljon merkitystä, mitä kuluttajat tekevät, Gråsten sanoo.
Hän kertoo kuitenkin myös ymmärtävänsä suomalaisten säästämishalukkuutta ajassa, jossa työttömyys on korkealla ja maailmantilanne epävarma.
– Yksittäisen kuluttajan kannalta kulutuksen hillitseminen voi olla tosi rationaalinen päätös. Että en ehkä lähtisi kuluttajia sen takia syyllistämään.
Ekonomisti Emilia Gråstenin mukaan talousnäkymissä on myös toivoa. Pellervon taloustutkimus
Kulutus supistunut
Gråstenin mukaan kulutus vähentyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla melko kokonaisvaltaisesti.
– Oikeastaan kaikki kulutus on supistunut. Se kulutuksen näkymä on tällä hetkellä niin heikko, että edes palveluita ei kuluteta.
Erityisesti asuntomarkkinan alakuloa ekonomisti ihmettelee.
– Asuntojen hinnat ovat tulleet niin paljon alas, että itse asiassa suhteessa reaalituloihin asunnot ovat tällä hetkellä halvempia kuin pitkään aikaan. Taidetaan puhua ihan vuosikymmenistä, Gråsten sanoo.
– Tällä hetkellä asuntomarkkinan pitäisi kuluttajan näkökulmasta olla erittäin houkutteleva, mutta silti se ei tunnu lähtevän vetämään kuumempana.
Gråsten arvelee, että kuluttajat eivät välttämättä oikein edes ymmärrä, kuinka suotuisa tilanne asunnonostajalla nyt on. Ihmiset saattavat kokea inflaation ja korot korkeampina kuin ne itse asiassa enää ovatkaan.
– Vaikuttaisi siltä, että siellä on ehkä vähän sellaista harhaa. Kun sen nykyisen asunnon arvo on laskenut, niin voi tuntua pahalta lähteä myymään sitä tappiolla, eikä ehkä ihan nähdä sitä hyötyä.
Tilanne asuntomarkkinoilla on nyt parempi kuin moni ehkä tajuaakaan. Kuvituskuva. TIINA SOMERPURO
”Noidankehä”
Suomen taloudessa vallitsee nyt eräänlainen pattitilanne. Ihmiset eivät uskalla kuluttaa, koska tilanne on epävarma ja työttömyys korkealla. Toisaalta taas kulutuksen lisääminen voisi vauhdittaa talouskasvua, joka taas voisi parantaa työllisyystilannetta.
– Tuntuu, että tässä on vähän sellainen noidankehä, jossa mikään ei lähde liikkeelle, jos yksi näistä ei lähde liikkeelle. Jossakin kohdassa sen kehän pitäisi lähteä raukeamaan, mutta on aika hankala sanoa, mikä on se kohta, Gråsten selittää.
Toisaalta noidankehän lopulta katketessa kulutuskin voi lähteä selvään nousuun.
– Siinä on iso positiivinen riski, kun sinne sukanvarteen on kerätty rahaa. Jos jossain vaiheessa kotitaloudet tulkitsevat huomisen näyttävänkin paremmalta, niin sieltä voi tulla tosi isokin sykähdys, Gråsten sanoo.
– Mutta valitettavasti me emme näe, että sellaista ihan heti olisi tulossa. Kyllä tämä lähitulevaisuus näyttää niin synkältä ja harmaalta, että emme me myöskään ensi vuodelle odota mitään hirmu voimakasta yksityisen kulutuksen kasvua, hän jatkaa.
Jos suomalaisten kukkaronnyörit kuitenkin lopulta löystyvät, rahat olisi kansantalouden kannalta hyvä käyttää kotimaassa. Aurinkorantojen aulabaareihin kannetut säästöt eivät taloutta palvele.
– Sillä on merkitystä, kohdistuuko se kysyntä Suomeen vai ulkomaille. Jos vaikka kotitaloudet säästävät ulkomaanmatkoja varten, niin se ei Suomen taloutta kasvata, ekonomisti tiivistää.