Kaasujätti Gazpromin kaasunjalostuslaitos Astrahanissa on taas keskeyttänyt polttoainetuotannon maanantaina Ukrainan lennokki-iskun takia. Paikallinen kuvernööri Igor Babuškin kertoi maanantaina viestipalvelu Telegramissa, että droonien kohteeksi oli joutunut teollisuusyritys ja väitti, että ilmatorjunta tuhosi 13 lennokkia. Babuškin ei kuitenkaan kertonut, mikä teollisuusyritys kohteeksi joutui.

Nyt on kuitenkin ilmeistä, että kyseessä oli Gazpromin laitosjätti. Venäjän raaka-ainepörssi Spimex nimittäin keskeytti kaupankäynnin Astarhanin tehtaan polttoaineilla maanantaina.

Vahvistamattomien lähteiden mukaan isku tärveli tuotantoyksikön, jonka ksäittelykapasiteetti on noin kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Se tuottaa sekä bensiiniä että dieseliä. Korjaamisessa voi kestää viikoista kuukausiin.

Sama Gazpromin laitos joutui lennokki-iskun kohteeksi viimeksi helmikuun alussa, jolloin tuotanto oli myös pysähdyksissä. Tuolloin vaurioitunut ja sittemmin korjattu yksikkö jatkoi toimintaansa elokuun loppupuolella.

Gazpromille kuluva viikko on ollut kehno myös Baškorostanissa. Keskiviikon vastaisena yönä Ukrainan dronet osuivat Gazpromin petrokemian alan Neftehim Salavat -tuotantolaitokseen. Alueella syttyi ainakin tulipalo, mutta tarkempaa tietoa tuhoista ei vielä keskiviikkona aamupäivästä ollut. Edellisen kerran Ukraina iski samaan tuotantolaitokseen syyskuun puolivälissä, kertoo Moscow Times. Lisäksi Ukraina iski keskiviikkoyön ja -aamun aikana kahteen öljynpumppausasemaan Volgogradissa.

Kesän ja syksyn mittaan Ukrainan iskut ovat vaurioittaneet jo merkittävää osaa Venäjän polttoaineiden jalostuskapasiteetista. Arviot käytöstä väliaikaisesti poistuneesta kapasiteetista vaihtelevat 15 prosentista 20 prosenttiin. Tämä on osunut erityisesti bensiiniin ja Ai-92- ja Ai-95-laatuihin, joiden tuotanto on lähimpänä kotimarkkinan kysyntää.

Elo-syyskuussa alkoi ilmetä jakeluhäiriöitä varsinkin Venäjän Kaukoidässä, Krimillä ja Volgan seudulla. Niistä ovat kärsineet varsinkin ketjujen ulkopuoliset, itsenäiset polttoaineasemat. Venäjän hallinto on reagoinut tilanteeseen bensiinin vientikiellolla, jota on jatkettu tällä tietoa syyskuun loppuun asti. Kiellon tavoitteena on turvata saatavuus kotimarkkinoille, mutta samalla kielto tietysti painaa tilastoissa öljytuotteiden vientiä alas.