Kun käytetään puhelimen omaa verkkoyhteyttä, akkua kuluttaa signaalivoimakkuuden laaja vaihtelu matkan aikana. Käytettävien laitteiden määrästä riippuen automatkalle onkin syytä varata riittävän suuren kapasiteetin varavirtalähde tai tehokas autolaturi, sanoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen.
”Vaikka useimmissa nykyautoissa onkin jo USB-latausliittimet, ne antavat usein hitaammin virtaa kuin 12 V pistokkeeseen kytkettävät erilliset autolaturit, joilla pystyy parhaimmillaan lataamaan vaikka kannettavaa tietokonetta. Varavirtalähteet voivat olla avuksi myös määränpäässä, mikäli esimerkiksi mökillä ei ole sähköjä tai pistorasioiden sijoittelu ei ole optimaalinen”, Valtonen kertoo.
Valtonen huomauttaa, että jatkuvalla striimauksella uusimpien älypuhelinten ja tablettien akku kestää laitteesta riippuen jopa 10 tuntia ja 2–5 vuotta vanhojen laitteiden akkukin hyvin pidettynä jopa 7 tuntia. Mallikohtaista vaihtelua esiintyy toki paljon. Tauot kannattaa hyödyntää akkujen lataamiseen, niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisestikin. Esimerkiksi uusimmilla puhelimilla jo 45 minuutin ruokailupysähdyksen aikana akkuun saa lisävirtaa moneksi tunniksi.
Sijoita nettiä jakava laite tuulilasin etureunaan
Isoin vaikutus akunkestoon on mobiiliverkon signaalinvoimakkuudella, mikä puoltaa erillisen matkamokkulan käyttöä pidemmillä ajomatkoilla. Matkamokkulan yksi lisäetu on, että autossa olevat puhelimet tai tabletit käyttävät vain wifiä, mikä sekin parantaa akkukestoa. Matkamokkulan sijasta verkkoa voidaan jakaa muille myös toisesta puhelimesta, mutta tämä kuluttaa paljon akkua ja heikentää paljon käytettynä myös puhelimen akun kuntoa.
”Nettiä jakava laite kannattaa laittaa hyvälle paikalle, kuten tuulilasin etureunaan, sillä tämä parantaa signaalia. Olemme omissa mittauksissamme huomanneet, että etenkin liikkuvassa autossa laitteen sijainnilla todella on merkitystä. Tärkeää on kuitenkin sijoittaa laite niin, ettei se törmäystilanteessa lennä kenenkään päälle. Jos matkaa tehdään paikoitellen heikomman verkkoyhteyden alueella, eikä yhteys piisaa vaikkapa kaikille kolmelle takapenkkiläiselle, kannattaa kokeilla ratkaisuksi yhteiskatselua yhdestä laitteesta”, Valtonen kertoo.
Pääasiassa verkon kattavuuden ei pitäisi olla ongelma, sillä DNA:n 5G-verkko tavoittaa yli 99 % suomalaisista heidän asuinpaikkansa perusteella ja verkkoa vahvistetaan jatkuvasti myös niillä alueilla, joilla jo on tukiasema. 5G-verkon käyttö vaatii tekniikkaa tukevan päätelaitteen ja liittymän.
Huomioi helle – äläkä tee tätä viilennysvirhettä!
Kesällä pitää ottaa huomioon myös kuumuus. Ehjien mobiililaitteiden kohdalla ei tarvitse kantaa huolta laitteen vioittumisesta ylikuumenemisen takia, sillä laitteet seuraavat lämpötilaa itsenäisesti ja varoittavat tai sammuvat, mikäli käyttölämpötila kohoaa liian korkeaksi. Katselukokemuksen kannalta tietysti on tärkeää, ettei laite joudu sammuttamaan itseään.
”Kriittinen lämpötilaraja älylaitteella menee noin 50 asteessa, jolloin toiminnot voivat alkaa kärsiä ja häiriöriski kasvaa. Suosittelenkin pitämään striimaamiseen käytettävää älylaitetta aina suojassa suoralta auringonvalolta, jottei korkea lämpötila aiheuta esimerkiksi akun lämpölaajenemista. Laitteen pitäminen varjossa on suotavaa siksikin, että suora auringonvalo voittaa kirkkaudessa parhaimmankin näytön. Ruudun katseleminen ei ole enää miellyttävää, jos kuvasta saa selvää korkeintaan välttävästi”, Valtonen toteaa.
Erästä puskaradion kautta levinnyttä niksiä Valtonen kuitenkin ohjeistaa välttämään. Kylmälaukusta mahdollisesti löytyvää kylmäkallea ei saa käyttää viilentävänä alustana älylaitteelle – ei edes niin, että laittaisi väliin pyyhkeen kosteutta estämään.
”Nopea lämpötilanvaihtelu voi niin ikään olla haitallista laitteelle ja pyyhkeestä huolimatta kosteus voi aiheuttaa ongelmia vettä kestämättömissä laitteissa. Paras tapa laitteen viilentämiseen on käytön lopettaminen hetkeksi asettamalla puhelin suojaan varjoisaan paikkaan. 10–15 minuuttia auttaa usein jo kummasti.”
Lisätietoja medialle:
Mikko Valtonen, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 5290, mikko.valtonen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi