Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkaissut Kvanttiteknologian tulevaisuus ja kvanttiturvallinen internet -raportin (TuVJ 2/2025). Raportissa kuvataan kvanttiteknologian nykytilaa ja tulevia suuntaviivoja. Lisäksi raportti esittelee, miten internetistä voidaan tehdä turvallinen myös kvanttiteknologian kehittyessä. Kvanttiteknologia hyödyntää kvanttifysiikan ilmiöitä luodakseen nykyisiä huomattavasti nopeampia tietokoneita ja aiempaa turvallisempia tapoja siirtää ja käsitellä dataa.
Raportti on osa tulevaisuusvaliokunnan Teknologian ennakointi -ohjausryhmän toimintaa. Teknologian ennakointi -ohjausryhmä on yksi tulevaisuusvaliokunnan seitsemästä ohjausryhmästä. Ohjausryhmä on perehtynyt tulevaisuuden teknologioihin. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Ville Vähämäki (ps.) ja muita jäseniä ovat Timo Harakka (sd.), Ville Kaunisto (kok.), Sheikki Laakso (ps.), Mika Poutala (kd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Raportin ovat kirjoittaneet Mikael Johansson, Sabrina Maniscalco ja Suvi Lampila.
Kvanttiturvallisuudesta huolehdittava jo nyt
Raportti koostuu kolmesta artikkelista, jotka tulevaisuusvaliokunnan Teknologian ennakointi -ohjausryhmä tilasi tueksi kansanedustajille, virkamiehille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kvanttitietokoneet voivat tulevaisuudessa murtaa nykyiset internetin salaukset. Teknologian ennakointi -ohjausryhmän tilaamat artikkelit pyrkivät vastaamaan kysymykseen, miksi kvanttiturvallisuudesta huolehtiminen on jo tämän päivän kysymys.
Ensimmäisen artikkelin on kirjoittanut dosentti Mikael Johansson, joka työskentelee kvanttiteknologioiden päällikkönä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksessa. Johansson avaa artikkelissaan kvantti-internetin perusteita ja näyttää, miten kvanttiteknologian yleistyessä perinteiset salausmenetelmät eivät enää riitä.
Toisen artikkelin on kirjoittanut Helsingin yliopiston professori Sabrina Maniscalco. Hän kuvaa artikkelissaan sitä, kuinka kvanttilaskenta on jo siirtymässä laboratoriokokeiluista pilvialustoille ja kasvanut laskentateho tekee nykyisistä salaustekniikoista entistä haavoittuvampia.
Kolmannen artikkelin on kirjoittanut Suvi Lampila, joka työskentelee SSH Fellow -roolissa SSH Communications Security Corp -yrityksessä. Hänen artikkelinsa selittää, miten uuden sukupolven salausratkaisut syntyvät ja miksi on tärkeää jo nyt suunnitella järjestelmät niin, että ne voi myöhemmin helposti päivittää kvanttiturvallisiksi.
Raportti on luettavissa tulevaisuusvaliokunnan verkkosivulla.