Ruotsissa asuntostailaajana työskennellyt Isabelle paljastaa ruotsalaisten ja suomalaisten kotien suurimmat erot.
33-vuotias Isabelle Liuksiala on asunut puolet elämästään Ruotsissa, puolet Suomessa. Hänen äitinsä on ruotsalainen ja isänsä suomalainen.
Isabelle tunteekin molemmat kotimaansa hyvin.
– Synnyin Ruotsissa, mutta muutimme Suomeen ollessani 6-vuotias. 19-vuotiaana lähdin Ruotsiin opiskelemaan opettajaksi, Isabelle kertoo taustastaan.
– Koen, että myös lapsiperheessä voi sisustaa, kolmen pojan äiti toteaa. Kuva: Isabellen kotialbumi
Isabelle perusti suomalaisen puolisonsa kanssa perheen Ruotsissa. Kaksi vuotta sitten kolmilapsinen perhe päätyi kuitenkin muuttamaan Suomeen.
– Olimme koko ajan puhuneet, että jossain vaiheessa tulemme takaisin tänne. Vuonna 2023 siihen tuli hyvä sauma. Myimme Ruotsissa itse remontoimamme omakotitalon ja muutimme Lahteen kerrostalokolmioon.
Remontoitu omakotitalo on Isabellen elämässä varsin merkittävä virstanpylväs. Se myös sytytti hänessä yhden intohimon.
– Vanhemmillani on sisustuskauppa, ja äitini on todella taitava sisustaja. Sen myötä minullakin on ollut perusosaamista, ja kotia remontoidessani sain itseluottamusta sen suhteen, että minäkin osaan jotain.
Isabellen taidot kohenivat entisestään, kun hän sai mahdollisuuden stailata työkseen ruotsalaisia koteja.
Perjantaikukkakimput ovat Isabellen mukaan ruotsalaisille tärkeitä. Myös hän itse pitää luonnonkukkakimpuista. Kuva: Isabellen kotialbumi
Työssään Isabelle vieraili lukuisissa ruotsalaiskodeissa yksiöistä omakotitaloihin. Työnsä kautta hän oppi huomaamaan monia eroja suomalaisten ja ruotsalaisten kotien välillä. Havainnot ovat vain vahvistuneet muutaman Suomessa asutun vuoden jälkeen.
– Suomalaiset ovat ruotsalaisia enemmän sisäänpäin kääntyneitä. Se näkyy siinä, että täällä arvostetaan yksityisyyttä.
– Perjantaina kello kuusi illalla Ruotsissa näkee ikkunoista sisälle ja voi havaita perheillä olevan päivällisaika. Ruotsalaiset eivät pelkää näyttää elämää muille, perheenäiti pohtii.
Isabellen havaintojen mukaan sama ei päde Suomessa.
– Suomalaisilla omakotitaloalueilla ja kerrostaloissa sälekaihtimet ovat kiinni sekä päivisin että iltaisin – ympäri vuorokauden.
Kuva: Isabellen kotialbumi
Isabelle tunnustaa, ettei itse ole sälekaihtimien ystävä. Hän peittää ikkunat mieluiten pelkillä verhoilla, kuten ruotsalaisilla on tapana.
– Minulle on tärkeää nähdä ikkunoista valo. Ymmärrän sen, että sälekaihtimet laitetaan kiinni, kun kodista haluaa pimeä tai siellä on kuuma. En kuitenkaan ymmärrä, miksi niitä pidetään päivisin kiinni. Enkä sitä, ettei niitä nosteta kokonaan ylös – monet katselevat ikkunoissa sälekaihtimen ”raitoja”.
Toinen ero on se, että suomalaisissa kodeissa on saunoja, ruotsalaiset puolestaan rentoutuvat kylpyammeissa, jotka ovatkin naapurimaassa varsin yleisiä.
– Lisäksi ruotsalaisissa kodeissa, erityisesti uudiskohteissa, on usein myös pieni lasten oma olohuone, josta lähtee ovet lastenhuoneisiin. Sitä sanotaan allrumiksi.
Isabelle on huomannut, että ruotsalaisille on enemmän merkitystä kodin esteettisyydellä. Suomalaiset sen sijaan painottavat kodin toimivuutta. Isabellen havaintojen mukaan ruotsalaiset voisivatkin oppia suomalaisesta käytännöllisyydestä.
– Kokemukseni mukaan ruotsalaiset ovat valmiimpi maksamaan stailausavusta sekä sisustuksesta ylipäätänsä. Suomalaiset ovat sisustajina ruotsalaisia käytännönläheisimpiä. Esimerkiksi bideesuihku ja astiankuivauskaappi eivät ole tuttuja Ruotsissa, Isabelle kertoo.
Isabelle on pyrkinyt luomaan kotinsa sisustukseen lämpöä huokuvaa tunnelmaa. Kuva: Isabellen kotialbumi
Käytännöllisyys näkyy myös rakentamistrendeissä.
– Mieheni on rakentanut omakotitaloja sekä Ruotsissa että Suomessa. Suomessa rakennetaan usein tutulla ja toimivaksi todetulla tavalla. Ruotsissa taas kokeillaan enemmän uutta.
Vältä nämä sudenkuopat sisustuksessasi
Entä miltä näyttää puoliksi suomalaisen ja puoliksi ruotsalaisen kotona?
Isabelle kertoo pitävänsä kodin sisustamisessa vaaleista väreistä ja vaaleasta tammesta.
– Minulla on ollut kotonani paljon valkoista, mutta olen oppinut, että valkoinen on kylmä väri. Se vaati parikseen lämpöä.
Isabelle kertoo kaipaavansa ruotsalaisista kodeista eniten isoja ikkunalautoja. Kuva: Isabellen kotialbumi
Isabelle valmistelee tällä hetkellä sisustusoppeja sisältävää opasta stailauskokemuksensa pohjalta.
Hän tietää monien tuskailevan samojen ongelmien kanssa. Yksi yleinen ongelma on levottomalta tuntuva sisustus.
– Ongelman ratkaisemiseksi suosittelen valitsemaan sisustukseen kaksi pääväriä. Myöskään erilaisia kuvioita ei kannata käyttää liikaa.
Isabelle on myös huomannut, kuinka moni tekee valaistuksen kanssa virheen.
– Huone tarvitsee useita eri valaisimia. Yhdellä valonlähteellä ei saa oikeaa tunnelmaa huoneeseen. Harvassa kodissa on liikaa valaisimia.
Kuva: Isabellen kotialbumi
Lisäksi hän puhuu mittasuhteiden tärkeydestä.
– Matot ovat usein liian pieniä. Lisäksi myös huonekaluissa kannattaa huomioida mittasuhteet. Usein suomalaisissa kodeissakin näkee pitkiä seiniä, joille on hankittu liian pieni lipasto. Samalla tavallakaan pieneen yksiöön ei kannata hankkia liian isoja huonekaluja. Huonekalu ei pääse oikeuksiinsa, jos mittasuhteet ovat pielessä.
Kodikkuutta puolestaan voi lisätä huonekasveilla – jo esillä oleva kukkakimppukin tuo kotiin elävyyttä.
Perheenäidillä on jakaa myös yksinkertainen vinkki, jolla kodin asetelmat saa näyttämään entistä tyylikkäämmiltä.
– Pariton ajattelu -sääntö on monille vielä uusi juttu. Moni asettelee pöydälle vierekkäin esimerkiksi kaksi kynttilää. Oikeasti pariton määrä sisustusesineitä näyttää asetelmissa paremmalta kuin parillinen määrä. Eli esimerkiksi 1, 3, 5 tai 7 esinettä.