Suomesta on tulossa hiilineutraali vasta vuoden 2050 jälkeen. Tämä käy ilmi laskelmista, joissa on arvioitu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ilmastopolitiikan vaikutusta päästöihin.
Laskelmat ovat Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatimia. Tutkimuslaitokset ovat eri ministeriöiden alaisia.
Tuore arvio hiilineutraaliuden myöhästymisestä löytyy raportista nimeltä Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO).
Tutkijat ovat laskeneet raportissa yhteen kaikki Orpon hallituksen tekemät energia- ja ilmastopäätökset sekä myös esitykset, joista ei ole vielä lopullista päätöstä.
Hallitus on päättänyt ilmastotoimista muun muassa budjettineuvottelujen yhteydessä. Viimeistä sinettiä odottavia toimia löytyy energia- ja ilmastostrategiasta, joka hallituksen pitäisi nuijia vielä syksyn aikana.
Tutkijoiden laskelmissa viivan alle jää karu lukema: Suomesta on tulossa hiilineutraali vasta vuoden 2050 jälkeen, yli 15 vuotta hallituksen tavoitevuoden jälkeen.
– Se pitää paikkansa, niillä lähtöoletuksilla, joita meillä on oletettu laskelmissa, johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:stä sanoo.
Orpon hallitus on toistuvasti vakuuttanut pitävänsä kiinni edellisen, Sanna Marinin hallituksen asettamasta hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035.
Tavoite on kirjattu sekä Orpon hallitusohjelmaan että myös ilmastolakiin.
Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että ilmastopäästöjä syntyy vain sen verran, kun hiilinielut poistavat niitä ilmakehästä.
Jopa 2050 voi olla optimistinen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) myönsi ensimmäisen kerran jo kesällä, että Suomen ilmastotavoite saattaa jäädä istuvalta hallitukselta saavuttamatta. Asia kävi ilmi ilmastovuosikertomuksesta.
Iso syy hiilineutraalisuustavoitteen lipeämisen ovat metsät, jotka ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Nielun piti poistaa suuri osa Suomen kaikista päästöistä vuonna 2035.
Multala ja Orpo sanoivat vielä alkukesästä, että hallitus kertoisi energia- ja ilmastostrategiassaan uusista keinoista, jotka kasvattaisivat hiilinieluja. Strategian luonnos julkaistiin heinäkuussa.
Luke kuitenkin arvioi KEITOn mukaan, etteivät strategiaan listatut keinot kasvata hiilinielua käytännössä lainkaan, jos puunkysyntä eli hakkuut pysyvät samana.
– Niiden [hallituksen hiilinieluja koskevien uusien keinojen] vaikutusta ei siksi edes ole sisällytetty laskelmiin, sanoo Tiina Koljonen.
Laskelmissa on Koljosen mukaan myös epävarmoja tekijöitä. Niissä oletetaan muun muassa, että tekniset hiilinielut eli tehtaiden piippujen tulppaaminen lähtisi pian käyntiin EU-sääntelyn vauhdittamana.
Sääntelystä tai sen aikataulusta ei ole kuitenkaan vielä tietoa.
Onko hiilineutraalisuus jopa vuoden 2050 tienoilla siis optimistinen arvio?
– Osittain kyllä, Koljonen vastaa.
Hakkuut voivat yllättää
Koljosen mukaan suurin epävarmuustekijä on metsien ja maankäytön hiilinielujen kehitys.
Koska nielut käytännössä puuttuvat, hiilineutraaliuteen lasketaan olevan matkaa 34 miljoona tonnia hiilidioksidia vastaavia päästöjä vuonna 2035.
Koljosen mukaan laskelmat perustuvat kuitenkin oletukseen suurista, jopa 80 miljoonan kuution vuosittaisista metsähakkuista.
Niin paljon ei ole Suomessa hakattu vielä koskaan. Ennätysvuonna hakkuut ovat olleet 78 miljoonaa kuutiota, ja esimerkiksi viime vuonna hakattiin vain 73 miljoonaa kuutiota puuta.
Jos teollisuuden kotimainen puunkäyttö pienenee entisestään, hiilinielu vastaavasti suurenee.
– Kotimaisten hakkuiden määrä on kriittinen tekijä, mutta kaikilla muillakin sektoreilla pitää vähentää päästöjä, Koljonen sanoo.
Suomen kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on tiukempi kuin muiden EU-maiden. Koko EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050.
Suomi on saanut toistuvasti kansainvälistä huomiota ilmastotavoitteensa vuoksi.
Petteri Orpoa haastateltiin viimeksi viime viikolla amerikkalaislehti New York Timesiin, sillä hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta muita maita aiemmin.
Aiheesta keskustellaan A-studiossa TV1 klo 21.05 alkaen. Suomi ajaa tiukempia päästövähennyksiä YK:n ilmastohuippukokouksessa, mutta omat ilmastotavoitteet karkaavat. Aikooko hallitus puuttua asiaan? Vieraana vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ja ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.).
Juttua korjattu 24.9. klo 20.22: Poistettu maininta, että hallituksen päätös alentaa jakeluvelvoitetta ei sisältyisi laskelmiin. Laskelmat sisältävät kaikki hallituksen tekemät ilmastopäätökset.