Tutkimuksessa havaittiin muitakin signaaleja, jotka ennakoivat sairastumista.
Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että työelämästä syrjään jääminen ilman eläköitymistä voi ennakoida muistisairauden puhkeamista vuosia ennen ensimmäisiä selviä oireita.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 2 200 potilaan tiedot laajasta kansallisesta rekisteriaineistosta. Potilaita verrattiin samanikäisiin, samaa sukupuolta oleviin ja samalla alueella asuviin verrokkeihin.
– Havaitsimme, että esimerkiksi työelämästä vetäytyminen ilman selkeää lääketieteellistä syytä voi olla ensimmäinen merkki sairauden alkamisesta. Näiden sosiaalisten signaalien huomioiminen voi tukea diagnoosin tekemistä entistä varhaisemmassa tautivaiheessa, arvioi väitöskirjatutkija Ave Kivisild Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin muitakin sosiaalisia signaaleja, jotka ennakoivat Alzheimerin tautiin, otsa-ohimolohkorappeumaan ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumista jopa kymmenen vuotta ennen diagnoosia.
Tutkimuksen keskeiset havainnot
-
Työssäkäynti väheni merkittävästi kaikissa muistisairausryhmissä jo 10 vuotta ennen diagnoosia.
-
Verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastuneilla tai Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistisairauden yhdistelmädiagnoosin saaneilla oli matalampi koulutustaso kuin verrokeilla. Vastaavaa eroa verrokkeihin ei havaittu puhtaassa varhain alkavassa Alzheimerin taudissa tai otsa-ohimolohkorappeumassa. Tämä voi viitata siihen, että koulutus ei suojaa varhain alkavilta muistisairauksilta, vaikka se voi suojata ikääntyneenä alkavilta tautimuodoilta.
-
Varhain alkavaa Alzheimerin tautia sairastavista etenkin naisilla yksin eläminen oli yleisempää kuin verrokeilla.
-
Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavat puolestaan eivät siviilisäädyltään merkittävästi poikenneet verrokeista.
Lähde: Itä-Suomen yliopisto
Tiedotteen mukaan tiedossa on, että tautimuutokset käynnistyvät aivoissa kymmeniä vuosia ennen ensimmäisiä oireita. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tauti voi aiheuttaa esimerkiksi työllisyydessä muutoksia kauan ennen objektiivisia tiedonkäsittelyn oireita.
– Näiden signaalien huomioiminen voi auttaa ajoittamaan seulontoja ja ennaltaehkäiseviä toimia paremmin, toteaa hankkeen päätutkija, apulaisprofessori Eino Solje.
Tutkimusaineiston diagnoosit perustuivat yliopistosairaaloiden muistipoliklinikoiden neurologien asiantuntija-arvioihin, mikä tekee niistä erittäin luotettavia, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Alzheimer’s & Dementia-lehdessä. Se on osa laajempaa hanketta, jossa laajaa potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin. Hankkeeseen osallistuvat muun muassa Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä lääketieteen ja oikeustieteiden tutkijoita.