Palestiina|Kun HS kysyi ihmisten mielipidettä Palestiinan tunnustamisesta Helsingin keskustassa, enemmistö arvosteli hallituksen päätöstä olla tunnustamatta Palestiinaa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
HS kysyi ihmisten mielipidettä Palestiinan tunnustamisesta Helsingin keskustassa.
Useat kritisoivat hallituksen päätöstä olla tunnustamatta Palestiinaa.
Suomi on jäänyt vähemmistöön Palestiinan tunnustamisen suhteen sekä maailmassa että EU:ssa.
”Olen todella pettynyt suomalaisiin poliitikkoihin.”
Näin sanoo Kari Sipponen, 75, kun häneltä kysyy näkemystä Palestiinan tunnustamisesta.
Viime päivien aikana joukko Euroopan maita on tunnustanut Palestiinan, mutta Suomi ei kuulu joukkoon. Tunnustaminen on nähty askeleena kohti kahden valtion mallia, itsenäistä Israelia ja Palestiinaa. Tämä on ollut jo pitkään lähes kaikkien maailman valtioiden näkemys ratkaisuksi vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin.
Sipponen kuvaa Gazan tilannetta kansanmurhaksi. Hänestä Suomen pitäisi yrittää tehdä enemmän, jotta gazalaisten tilanne paranisi. Tunnustaminen olisi Sipposen mukaan yksi keino, jolla Suomi pystyisi vaikuttamaan.
Sipposen kanssa samoilla linjoilla on Racha Vierula, 20.
”Suomen pitäisi ehdottomasti tunnustaa Palestiina”, Vierula sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on valtava häpeä koko Suomelle.
”Sotatoimet, joita Israel on toteuttanut, ne ovat järkyttäviä, eihän niitä voi sanoin kuvailla. Suomen ja kaikkien muiden maiden tulisi ehdottomasti tehdä jotain niiden estämiseksi. Sille on saatava loppu”, Vierula sanoo.
Suomi on jäänyt sekä maailmassa että EU:ssa vähemmistöön Palestiinan tunnustamisen suhteen.
YK:n 193:sta jäsenmaasta 157 tunnustaa Palestiinan. EU-maista yli puolet tunnustaa Palestiinan. Pohjoismaista vain Suomi ja Tanska eivät ole tunnustusta tehneet.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb olisi ollut valmis etenemään asian suhteen. Suomen hallituksessa asiasta sen sijaan on ollut erimielisyyttä, vaikka Suomi kannattaa kahden valtion mallia alueelle.
Iso osa maailman valtioista tunnusti Palestiinan jo 1980-luvun lopulla, jollain Palestiina julistautui itsenäiseksi. Nyt useissa Euroopan maissa on koettu, että tunnustus pitää tehdä ennen kuin se on liian myöhäistä.
Taustalla ovat Israelin sotatoimet Gazassa sekä israelilaisten siirtokuntien laajeneminen Länsirannalla.
Israel vastustaa Palestiinan valtion perustamista. Israelin mukaan tunnustamiset ovat palkinto äärijärjestö Hamasille.
Tunnustaminen on nähty ennen kaikkea symbolisena tekona, eikä sillä luultavasti ole juurikaan vaikutusta tilanteeseen paikan päällä.
Kun HS kysyi ihmisten mielipidettä Palestiinan tunnustamisesta Helsingin keskustassa, enemmistö tyrmäsi hallituksen päätöksen olla etenemättä asian suhteen.
Tunnustamisen kannalla oleva Tuula Saarinen, 83, sanoi, että Suomen pitäisi olla asiasta samaa mieltä kuin suuri osa maailmaa on.
Antton Marttilan, 15, mukaan tunnustaminen olisi merkki, että Suomi kunnioittaa Palestiinaa ja haluaa olla sen tukena.
Kikko Siltasta huoletti, jääkö Suomi nyt jälkeen jostain kehityksestä. Samalla hän sanoi ymmärtävänsä asian monimutkaisuuden ja penäsi asiasta lisää keskustelua.
Pasi Rekola, 55, on sen sijaan kahden valtion ratkaisua vastaan.
”Olen itse sillä kannalla, etten tunnusta Palestiinan valtiota enkä tahdo tunnustaa sitä”, hän sanoi.
Rekola kertoo olevansa vankkumaton Israelin valtion kannattaja.
”Toivon, että muutkin ihmiset kannattaisivat Israelia ja olisivat Israelin puolella, koska se on Pyhän Jumalan omaisuuskansa”, Rekola sanoi.
Euroopassa on nähty mittavia Gazassa käytävää sotaa vastustavia protesteja. Italiassa ympäri maata kymmenet tuhannet ihmiset valtasivat kadut maanantaina.
Kouluja suljettiin ja junaliikenteen, teiden sekä satamien toimintaa häirittiin. Italia ei ole tunnustanut Palestiinaa.
Kymmenet tuhannet ovat marssineet myös niin Pariisissa kuin Brysselissäkin. Ranska ja Belgia tunnustivat Palestiinan tällä viikolla.
Suomessa mielenosoitukset ovat olleet huomattavasti pienempiä.
Espanjassa maan hallitus on varsin ponnekkaasti tuominnut Israelin toimet Gazassa, ja maassa on nähty suuria mielenosoituksia Palestiinan puolesta. Pääministeri Pedro Sánchez kutsuu Gazan tapahtumia kansanmurhaksi, ja maa on perunut asekauppoja Israelin kanssa. Espanja tunnusti Palestiinan viime vuonna.