Tapaamisessa Putinin mukana oli Suomessa vakoojana toiminut Sergei Ivanov.
Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen muistelee tapaamistaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa 9. elokuuta 2011. Putin toimi tuohon aikaan maan pääministerinä.
Tapaamisesta kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen tuoreessa kirjassaan Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava), jonka hän on kirjoittanut hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen kanssa.
Venäjällä Sotshin kaupungissa tapahtuneen tapaamisen agendaksi oli ilmoitettu kahdenväliset suhteet, kansainvälinen taloustilanne sekä EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö. Tammikuussa 2025 Katainen muisteli tapaamisen toteutuneen työlounaan merkeissä.
– Tapaamisiin piti valmistautua, se oli yleisessä tiedossa. Samoin kuin se, että jos Putinin kanssa oli eri mieltä, niin sitä ei pitänyt arkailla. Jos miettii asiaa siitä lähtökohdasta, että tuleeko naapurimaan edustajasta asiantunteva ja kiinnostava kuva vai arka ja mielistelevä mielikuva, niin paremmin Putinin kanssa pärjäsi, jos osasi asiansa, vaikka oli eri mieltä, Katainen sanoo kirjassa.
Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen muistelee tapaamistaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Kuva: Vesa Moilanen
Tapaamisessa Putinilla oli mukana tulkki, mikä on tavanomaista korkean tason diplomaattisissa keskusteluissa.
Kataisen mukaan hänen henkilökohtainen vaikutelmansa Putinista vastasi pitkälti sitä kuvaa, joka oli välittynyt myös televisiosta: ”älyllistä kapasiteettia löytyy, mutta mukana on myös synkempi puoli.”
– Putin oli todella hyvin valmistautunut siihen tapaamiseen. Hänellä oli mukanaan muistikortteja, joita hän selaili. Hän osasi paljon ulkoa suomalaisten yritysten intresseihin liittyviä asioita, Katainen kertoo.
Putinin vieressä tapaamisessa istui Sergei Ivanov, joka toimi tuolloin presidentinhallinnon korkeassa virassa. Ivanovilla oli tausta Neuvostoliiton valtiollisessa turvallisuuspoliisissa KGB:ssä, jossa hän työskenteli 1970-luvulta lähtien.
– Ivanov totesi tapaamisessa, että hänkin on asunut Suomessa. Putin tökkäsi häntä kylkeen ja sanoi, että kerro nyt Jyrkille ihan suoraan, että mitä sinä siellä teit, Katainen muistelee.
– Ivanov siinä pyöritteli vastausta ja sanoi ironisesti ehkä toimineensa kulttuuriattaseana tai jotain sellaista. Ja kyllähän minä sen todellisuuden jo tiesin: hän oli toiminut Suomessa vakoojana.
Ivanovilla oli pitkä ura Venäjän tiedustelupalveluissa. Vuonna 1984 hän siirtyi Venäjän Helsingin-suurlähetystöön, jossa hänen virallinen nimikkeensä oli lähetystösihteeri. Todellisuudessa hän työskenteli KGB:n ulkomaantiedustelun poliittisessa osastossa.
Sergei Ivanov on tunnettu pitkään Putinin luottomiehenä. Hän toimii nykyään Putinin erityisavustajana luonnonsuojelua, ekologiaa ja kuljetuksia koskevissa kysymyksissä. Kuva: MAXIM SHEMETOV
Suomessa Ivanov tapasi runsaasti poliitikkoja ja liikemaailman edustajia, joista monet tiesivät hänen olevan vakooja. Myös suojelupoliisilla oli tarkka käsitys venäläisten toiminnasta Suomessa ja siitä, keiden suomalaisten kanssa KGB:n keskeiset agentit olivat säännöllisesti yhteydessä.
Myös Vladimir Putinilla on tausta KGB:n tiedustelu-upseerina, ja hän työskenteli Itä-Saksassa ennen poliittista uraansa.
Putinia Katainen kuvailee pragmaattiseksi toimijaksi.
– Putin ei puhunut lämpimikseen. Jos hän nyt ei kovin lämpimältä ihmiseltä vaikuttanut, niin perinteiset käytöstavat oli kunnossa. Sanoisin, että tuossa tapaamisessa huomasi, että hänen arvionsa jonkin asian järkevyydestä riitti siihen, että asia laitettiin toteutukseen Venäjän osalta.
– Kaikki länsimaissa tiesivät jo tuolloin, että Putin on tiedustelupalvelumies ja taipuvainen käyttämään voimaa. Mutta sen pahuuden todellisen määrän ja erilaisten keinojen käyttämishalukkuuden uskominen yllätti meidät kaikki. Yleensä asioita on tapana ajatella järjellä, mutta nyt on opittu, että aina ei kannata, Katainen pohtii.