Ilta-Sanomien useista lähteistä saamien tietojen mukaan Vladimir Putiniin yhdistetty oligarkki Igor Kesajev haki joitakin vuosia sitten mikkeliläisen ampumaseuran jäseneksi.
Kesajev myös tarjoutui rahoittamaan seuran toimintaa samoihin aikoihin, kun hän osti Kotasaaren Saimaalta Puumalasta.
Kotasaaresta solmittiin kaupat koronakeväänä 2020. Kauppahinta oli 700 000 euroa. Saaren aiemmin omistaneet venäläismiehet myivät sen venäläismiljardöörille, jolla oli myös Kyproksen passi.
Sittemmin Kypros mitätöi Kesajevin ”kultaisen passin”.
Igor Kesajev tunnetaan yhteyksistään Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen. Kuva: Sergei Karpukhin / Reuters
Oligarkin jäsenhakemusta harkittiin IS:n tietojen mukaan itäsuomalaisessa ampumaseurassa, koska Kesajev olisi voinut tuoda seuraan ja sen ampumaradoille rahaa. Hakemus kuitenkin torpattiin, koska Mikkelin Ampujien rata Karkialammella on myös Puolustusvoimien käytössä.
Kesajev tunnetaan yhteyksistään Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen. Oligarkilla on läheiset suhteet FSB:n vaikutusvaltaisiin johtohahmoihin, kuten sen entiseen johtajaan Nikolai Patrusheviin. Kesajev johtaa Monolit-säätiötä, joka tukee erityisesti FSB:n eläkeläisiä ja entisiä työntekijöitä.
Kuvion vakavuutta lisää se, että Mikkeliin perustettiin tänä syksynä Naton maavoimien alaesikunta.
Kesajev halusi rakentaa Saimaan saareen helikopterikentän yhteyteen myös ampumaradan, Iltalehti uutisoi hiljattain. Oligarkki oli kertonut, että harrastaa siluettiammuntaa ja haluaa harrastaa sitä myös Kotasaaressa.
58-vuotias Igor Kesajev on EU:n, Yhdysvaltojen ja useiden muiden maiden pakotelistoilla. Suomen ulosottoviranomainen on ottanut Kesajevin omistaman Kotasaaren haltuunsa.
Kesajev on Venäjän asevoimia aseistaneen tehtaan merkittävä omistaja.
Ilta-Sanomat tavoitti Kesajevin kiinteistökauppoja Suomessa hoitaneen asianajajan. Hän sanoi, ettei tiennyt oligarkin aikeista liittyä mikkeliläisen ampumaseuran jäseneksi.
Ilta-Sanomat tavoitteli venäläismiljardööriä myös hänen yrityksensä kautta, mutta yrityksen edustajat eivät vastanneet Ilta-Sanomien kommenttipyyntöön.
Toukokuussa IS uutisoi Suomussalmella sijaitsevasta ampumaradasta, jonka entiset omistajat olivat tunnettuja venäläismiehiä. Heillä oli muitakin kiinteistöomistuksia Suomussalmella.
Venäjällä petoksesta syytetty entinen pankkiiri Sergei Beliaev kertoi keväällä Ilta-Sanomille, että oli aikanaan rahoittanut kyseistä Aittokosken ampumarataa ”joillakin kymmenillätuhansilla euroilla”.
– En tiedä, minulle se ei ollut tuolloin merkittävä summa, koska olin silloin aika varakas, kertoi Beliaev, joka asuu nykyään Yhdysvalloissa.
Toinen Aittokosken ampumaradan entisistä omistajista on kansainvälisen practical-ammuntaan keskittyneen liiton puheenjohtaja Vitali Krjutshin. Hän on myös Venäjän lajiliiton puheenjohtaja. Krjutshin omistaa yhä Aittokosken ampumaradalla yhden ampumasuojan ja automaattisesti toimivan popperjärjestelmän.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan Kesajevin kanssa mikkeliläisen ampumaseuran jäseneksi haki samoihin aikoihin toinenkin venäläinen mies. IPSC:n puheenjohtaja Krjutshin kiistää Ilta-Sanomille lähettämässään sähköpostissa, että ainakaan hän olisi pyrkinyt Mikkelin ampujien jäseneksi.
– Minulla ei ole aikomusta tulla itäsuomalaisen ampumaseuran jäseneksi Mikkelissä. En harrasta enää ampumista. Olen tällä hetkellä vain kansainvälinen urheiluvirkailija, Krjutshin kirjoittaa.
Kansainvälisen practical-ammunnan lajiliiton puheenjohtaja Vitali Krjutshin omistaa lomahuvilan Suomussalmella ja on paikallisen ampumaradan entinen omistaja. Kuva: Anton Gerdo / TASS / zuma / mvphotos
Eteläsavolaisen ampumaseuran puheenjohtaja ei halunnut kommentoida Kesajevin jäsenasiaa vedoten tietosuojasäädöksiin.
Maavoimien esikunnasta Mikkelistä vastattiin, ettei Puolustusvoimat ota kantaa Mikkelin Ampujien jäsenhakemuksiin. Puolustusvoimat on antanut Mikkelin Ampujille käyttöoikeuden Kyrönpellon ampumarataan.
– Kyrönpellon ampumaratojen johtosäännön mukaan ulkomaan kansalaisille ei myönnetä pysyvää käyttölupaa ampumaratojen käyttöön. Johtosääntö perustuu Puolustusvoimien normiin pääsystä ja liikkumisesta sotilaskohteissa, Maavoimien esikunnasta kerrotaan.
Kyberturvallisuuden asiantuntija ja evp-eversti Aapo Cederberg näkee useita syitä sille, miksi venäläisiä tahoja voi kiinnostaa suomalaisen ampumaseuran jäsenyys.
Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla – ei kenenkään yksittäisen venäläisen motiiveja.
Ilmiössä on taustalla Cederbergin mukaan Venäjän halu valmistautua hybridioperaatioihin ja -sodankäyntiin Suomea vastaan. Vakoilusta ja erikoisoperaatioiden valmistelusta on jo Suomessa selviä merkkejä, asiantuntija näkee.
– Tämä korostaa sitä, että tiedustelua ja reagointikykyä pitää Suomessakin parantaa, Cederberg sanoo.
Venäjä valmistelee aktiivisesti vihamielisiä toimia – ei vain Suomessa, vaan myös esimerkiksi Baltian maissa.
Onko mahdollista, että sellaiset venäläiset, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa, ovat hakeneet Suomessa ampuma- tai metsästysseurojen jäseniksi?
– No totta kai. Se kuuluu Venäjän tiedusteluorganisaatioiden normaaleihin toimintaperiaatteisiin. Pyritään käyttämään hyväksi ’hiljaisia soluja’, eli Suomessa asuvia Venäjän kansalaisia ja muuten heille lojaaleja ihmisiä.
Esimerkiksi Suomeen aikanaan tulleiden kaksoiskansalaisten joukossa on varmasti myös Venäjälle lojaaleja tahoja, asiantuntija huomauttaa.
Kyberturvallisuusasiantuntijan mukaan Ukrainan sota ja Butshan verilöyly paljastivat, miksi Venäjä on kiinnostunut ampumaseurojen jäsentiedoista. Keväällä 2022 Venäjän uhreiksi joutuivat ensimmäisten joukossa Ukrainassa he, joiden aseenkantoluvat ja metsästysseurojen jäsenyydet olivat hyökkäävän valtion tiedossa, Cederberg sanoo.
Suomen viranomaiset suorittivat ison operaation venäläisoligarkin saarella Puumalassa loppuvuodesta 2023. Kuva: IS
Venäjän tiedustelu pyrkii koko ajan etsimään Suomestakin kumppaneita, jotka ovat valmiita tekemään esimerkiksi rahaa vastaan palveluksia. Helppoja uhreja voivat olla ihmiset, joilla on ongelmia esimerkiksi alkoholin kanssa, raha-asioissa tai avioliitossa.
Cederberg huomauttaa, että ampumaseurojen jäsenet ovat kuitenkin yleensä valistunutta väkeä eivätkä he välttämättä ole alttiita tällaiselle vaikuttamiselle.
Eniten venäläisiä kiinnostaa seuroissa tilannekuvan seuraaminen: miten ampumaseurat toimivat, kuka niiden ampumaradoilla harjoittelee ja mitä siellä harjoitellaan, Cederberg sanoo.
– Ja sitten tietysti ampumaseuran jäsenyys voi olla edellytys sille, että saa aseenkantoluvan Suomessa. Poliisi ei myönnä aseenkantolupaa, ellei voi osoittaa, että asetta käyttää joko metsästys- tai ampumaharrastukseen.