Miss Suomena ja laulajana tunnetun Armi Aavikon tarina siirtyy audiodraamasta Kajaanin kaupunginteatterin näyttämölle.
Avaa kuvien katselu
Armi Aavikko (Milla Kuikka) ja Danny (Jukka Peltola) levyttämässä duettoa Tahdon olla sulle hellä. Kuva: Minna Hyvönen
Juttu tiivistettynä
• Kajaanin kaupunginteatterin näytelmä ”Armi Aavikko – Siinä välissä olin elossa” perustuu vuoden 2021 samannimiseen audiodraamaan.
• Näytelmä kertoo julkisuudessa olleiden asioiden lisäksi Armi Aavikosta myös ihmisenä.
• Esityksessä on käytetty läheisyyskoreografia intiimien kohtausten suunnitteluun.
• Ohjaajan mukaan Armi Aavikko pysyi maanläheisenä ihmisenä julkisuudesta huolimatta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Armi Aavikko (1958–2002) valittiin Miss Suomeksi vuonna 1977 vain 18-vuotiaana. Pian sen jälkeen hänestä tuli myös koko kansan tuntema viihdetähti, kun Tahdon olla sulle hellä -duetto Dannyn kanssa sai valtavan suosion.
Kiertue-elämä Dannyn kanssa piti Armi Aavikon esillä mediassa ja heidän suhteensa jatkuvan tarkkailun alla. Kun yhteistyö Dannyn kanssa päättyi, Aavikko pysyi otsikoissa alkoholisminsa vuoksi.
Kajaanin kaupunginteatterin musiikkinäytelmä Armi Aavikko – Siinä välissä olen elossa kertoo ohjaajansa Joel Härkösen mukaan myös tarinan herkästä nuoresta ihmisestä ja hänen perhesuhteistaan.
Perjantaina ensiesityksensä saava näytelmä pohjautuu samannimiseen audiodraamaan, joka julkaistiin 2021. Se on edelleen kuunneltavissa Yle Areenassa.
Armi Aavikkoa näyttelevä Milla Kuikka kuunteli tarinan heti tuoreeltaan ja kertoo pitäneensä siitä ”ihan hirveästi”.
– Ihmisyys tulee siinä näkyväksi, ja se pureutuu julkisen kuvan läpi. Kyse ei ole vaikutelmasta vaan nimenomaan ihmisestä. Naistaiteilijoiden elämää ei ole edelleenkään tarpeeksi avattu, myös se kosketti, sanoo Kuikka.
Avaa kuvien katselu
Armi Aavikko on näytelmässä koelaulussa Dannyn omistaman D-tuotannon studiolla. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle
Armin tarina ei ollut entuudestaan tuttu Kuikalle, joka valmistui teatteritaiteen maisteriksi 2023. Näytelmän opetusta kysyttäessä hän nostaa esille asian, josta voi näyttelijäntyön lisäksi ammentaa yksityishenkilönäkin.
– Siinä on jotain hienoa heittäytymistä. Koen, että se tulee näkyväksi esityksessämme ja myös kuunnelmassa. Armi opettaa, että mene kohti elämää, pohtii Kuikka.
Livevideota ja läheisyyskoreografiaa
Yleisö pääsee seuraamaan Armin ja Dannyn suhteen kehittymistä myös lähikuvina, koska näytelmässä käytetään livevideota.
Näyttelijöiden ilmeet heijastuvat näyttämön yläpuolella oleviin puulavasteisiin.
– Se mahdollistaa sisäisen maailman kommunikoimista katsomoon sellaisella skaalalla, mikä ei välttämättä olisi mahdollista näyttämötilassa muuten. Pienilläkin eleillä pystyy tekemään tosi isoja juttuja, kertoo ohjaaja Joel Härkönen.
Avaa kuvien katselu
Katsoja pääsee näkemään kasvot silloinkin, kun katsomosta näkyisi vain näyttelijän kylki. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle.
Intiimikohtausten kosketukset vievät myös tarinaa eteenpäin. Harjoituksissa vieraili keväällä läheisyyskoreografi Sara-Maria Heinonen, jonka kanssa Dannya näyttelevä Jukka Peltola ja Milla Kuikka kävivät läpi, miten suutelukohtaukset esitetään, minne kädet asetetaan ja mitä kohtauksilla halutaan yleisölle kertoa.
Kuikka kokee, että työskentely rakensi yhteistä luottamusta ja tarkensi tarinankerrontaa:
Video: Jarmo Nuotio / Yle.
Avaa kuvien katselu
Läheisyyskoreografin käyttö teattereissa on yleistynyt nopeasti viimeisten muutaman vuoden aikana, kerrotaan Näyttelijäliitosta. Kuva: Minna HyvönenOhjaaja: Armi pysyi omana itsenään
Armi Aavikon tarinan ohjaaminen on vaatinut 1990-luvulla syntyneeltä Härköseltä perehtymistä 1970–1980-lukujen musiikkiin, videoihin sekä Armin ja Dannyn elämäkertoihin.
Kaiken tutkimansa materiaalin jälkeen Härkönen näkee Armi Aavikon ihmisenä, jota viihdejulkisuus ei muuttanut.
– Minulla on sellainen olo, että hän pysyi maanläheisenä ja omana itsenään aika pitkälle.
Ohjaaja Joel Härkönen kokee, että Kati Kaartisen käsikirjoittama audiodraama oli helppo siirtää näyttämölle. Näyttämösovituksen teki Martta Jylhä.
– Katin teksti on tosi hieno ja selkeä. Ei ole tarvinnut tehdä salapoliisityötä, että mistäköhän tässä kohtauksessa on kyse, vaan se on ollut helposti luettavissa, kertoo Härkönen.
Avaa kuvien katselu
Joel Härkönen on yrittänyt jättää taka-alalle sen, että näytelmä perustuu tosielämän henkilöihin. Hän on pyrkinyt vain katsomaan henkilöitä erilaisissa tilanteissa. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle
Tarina saa ohjaajan liikuttumaan ja samaistumaan, vaikka hän kokee eläneensä erilaisen elämän kuin Aavikko.
– Olen päässyt liikuttumaan tässäkin, kun näytelmää on harjoiteltu. Näyttelijät upeasti tulkitsevat tarinaa, kiitollinen saa olla.
