Liikunta-aliupseerina työskentelevän Elias Kuosmasen arvostus Puolustusvoimia kohtaan on vain kasvanut.
Elias Kuosmanen paini MM-pronssille Zagrebissa. Pete Anikari
Armeija ja kamppailulajit, erityisesti judo ja paini, ovat kulkeneet käsi kädessä pitkään. Tuore kreikkalais-roomalaisen painin MM-kolmonen Elias Kuosmanen, 30, työskentelee Puolustusvoimissa liikunta-aliupseerina.
Maailmantilanne, Venäjän hyökkäyssota ja Suomeenkin kohdistuvat uhkaskenaariot ovat saaneet Kuosmasenkin ajattelemaan syvemmin työnsä ja työpaikkansa merkitystä.
– Arvostukseni ja ymmärrykseni Puolustusvoimien roolia kohtaan on vain kasvanut entisestään.
– Liian usein kuulee sanottavan, että mitä hyötyä urheilijoista on armeijassa. Pitää ymmärtää, että kun meillä on vahva ja uskottava armeija, on se meidän turvamme. Pitää varmistaa, että sitä ei tarvitsisi ikinä käyttää, Kuosmanen lausuu.
Kuosmasella on selvästi painavaa sanottavaa varusmiespalveluksen merkityksestä.
– Jos aletaan rajata urheilijoita tai joitain muita ryhmiä pois sieltä, lähetämme maailmalle kuvan, että tänne voisi olla helppo tulla.
Urheilijoiden saamat vapautukset nousivat kesällä isoksi puheenaiheeksi, kun kävi ilmi, että muun muassa suomalaisille NHL-kiekkoilijoille on myönnetty vapautuksia.
On hyvä muistaa, että vapautukseen oikeuttavia syitä on todella paljon. Kuosmanen allekirjoittaa täysin sen, että kaikille armeija ei sovi.
– Ymmärrän, että lajit ovat erilaisia. Painijalle voi olla loistavaa treeniä ryönätä metsässä, mutta jollekin toisen lajin urheilijalle ei.
– Sanotaan vaikka näin poliittisesti, että kyllähän Lauri Markkanenkin oli armeijassa. Ja hän on aika kova urheilija, joka on senkin jälkeen aika hyvin pärjännyt, Kuosmanen viittaa NBA-tähteen.
Uusi olympiadi
Kuosmanen on sotilasarvoltaan kersantti ja reservin luutnantti.
Suomalaispainija ei ehtinyt juhlia MM-mitaliaan pitkään Zagrebissa viime sunnuntaina. Maanantaina hän oli jo aamulla ampumatestissä Santahaminassa.
– Se ei ollut mitään perinteistä paikaltaan ammuntaa, vaan piti hyppiä vatsalleen ja siitä välillä mennä kyljelleen. Kun iso mies laitetaan tekemään sellaisia liikkeitä, niin saa olla aika vikkelä.
Puolustusvoimilla hän on ehtinyt työskennellä jo seitsemän vuoden ajan. Kuosmanen muistelee, että hiihtäjä Ristomatti Hakola pitäisi urheilijoiden ennätystä nimissään armeijan työuran saralla.
Kuosmasella on mahdollisuus kirkastaa mitalin väriä jo ensi vuonna. Pete Anikari
– Oma sopimukseni on nyt katkolla. Olen hakenut jatkoa, ja uskon, että jatkoa voisi olla tulossa. Mutta Puolustusvoimat olisi mielenkiintoinen työnantaja myös urheilu-uran jälkeen, vaikka tehtävä ei olisi silloin sama.
Painiuran päättyminen ei kuitenkaan siinnä lähitulevaisuudessa.
– Uusi olympiadi kohti Los Angelesia on käynnistynyt. Ensi keväänä on EM-kisat ja syksyllä taas MM-kisat.
– Pitää pysyä nöyränä, koska minullakin on jo melko paljon vammoja. Pahat loukkaantumiset voivat päättää uran aikaisemminkin. Pitää muistaa, että elämää on painiuran jälkeenkin, joten ihan kokonaan kroppaa ei kannata uhrata urheilun eteen, Kuosmanen sanoo.