Suomen maahanmuuttovirasto Migri ei erittele saamelaisten tai muiden alkuperäiskansojen turvapaikanhakijoiden määriä venäläisten joukosta. Tilastoissa eivät myöskään näy perusteet haulle ja turvapaikan myönnölle.

Migrin johtava asiantuntija Matias Kallio tietää yleisellä tasolla, että viime aikoina tyypillisimmät perusteet venäläisillä hakea turvapaikkaa Suomesta ovat olleet liikekannallepano, poliittinen aktivismi ja sodan vastustaminen, hakijan kuuluminen Jehovan todistajiin tai se, että hakija edustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä.

– Turvapaikanhakija voi myös vedota useaan perusteeseen samanaikaisesti, Kallio kertoo sähköpostitse.

Kallio kommentoi turvapaikanhakua yleisesti, ei erityisesti Žvavyin tapausta.

Migrin turvapaikkapäätöksiä koskevat tilastot osoittavat, että viime aikoina noin 70 prosenttia venäläisiä koskevista päätöksistä on ollut kielteisiä.

Tilanne on venäläisten turvapaikanhakijoiden näkökulmasta kiristymään päin.