Muusikko Arto Rinne on rakentanut siltoja Suomen ja Venäjän välille vuosikymmeniä. Hänen bändinsä jakautui kahtia, kun raja meni kiinni.
Avaa kuvien katselu
Yksi Arto Rinteen kansanmusiikkiyhtyeistä on Sattuma-duo tyttärensä Eilan kanssa. Rinteet esiintyivät Lönnrotin puistikossa Helsingissä elokuussa 2025. Kuva: Arto Rinne Kuva: Arto Rinne
Juttu tiivistettynä
- Arto Rinne on suomalais–venäläinen muusikko ja tulkki, joka asui Venäjällä yli 50 vuotta ennen muuttoaan Suomeen.
- Hänen perheensä on vahvasti suomalainen, mutta Rinne on tottunut Venäjän kulttuuriin.
- Rinne on joutunut rajaamaan ystäväpiiriään sodan seurauksena, mikä on nostattanut tunteita.
- Hän haluaa ylläpitää musiikillista yhteyttä Suomen ja Venäjän välillä, mutta rajan sulku hankaloittaa esiintymistä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
– Se on tietysti itsestäänselvyys, että Suomi ja Venäjä ovat naapureita ja kyllä se parempikin aika joskus tulee vielä.
Näin sanoo Arto Rinne, joka on elänyt koko elämänsä kahden kulttuurin välissä: venäläisen ja suomalaisen.
Hän syntyi, kasvoi ja asui Venäjällä yli viisi vuosikymmentä, kunnes muutti Suomeen 53-vuotiaana.
– Mentaliteetissani on Suomea ja Venäjää. Tunnen kaikki Venäjän systeemit. Siellä olen käynyt koulut ja opiskellut ja ollut työelämässä, hän kertoo.
Hän puhuu sekä venäjää että suomea mutta venäjää paremmin. Suomi on Rinteen isovanhempien kotimaa.
Vaikka perhe on pitänyt vahvasti suomalaisuudesta kiinni asuessaan Petroskoissa Venäjän Karjalassa, suomalainen elämä on avautunut Rinteelle kunnolla vasta kuuden viime vuoden aikana.
– Olen opetellut ja edelleen oppimassa tätä Suomessa olemista, Rinne toteaa.
Arto Rinne
Kun asuin Venäjällä, olin tietysti suomalainen. Suomessa olen suomalainen mies, joka on asunut suurimman osan elämästään Venäjällä.
Avaa kuvien katselu
Arto Rinne (oikealla) tapasi ystäviään käydessään Petroskoissa tässä kuussa. Kuva tutun muistotilaisuudesta. Kuva: Arto RinneSota on hajottanut ystävyyssuhteita
Rinne käy Petroskoissa aina kun voi. Siellä hän hoitaa perheasioita ja ”latautuu” luonnossa.
– Kaupungissa tapaan kavereita – niitä kavereita, joita itse haluan tavata.
Sodan syttymisen jälkeen Rinteen on pitänyt karsia ihmisiä, joiden kanssa hän on tekemisissä. Miehen äänensävy kiristyy, kun asia tulee puheeksi.
– Valitettavasti tämän sodan ja sen sotaisan patriotismin takia en kaikkia kavereitani haluaisi edes tavata, koska meillä on vähän eri näkökannat sodan syttymissyystä, hän kertoo.
Muutto pieneen Kouvolaan isommasta Petroskoista oli suuri muutos.
– Ystäväpiirin jättäminen rajan taa oli kaikkein vaikeinta. Minulla on Suomessa paljon tuttuja ja ystäviä, mutta he asuvat eri puolilla maata.
Avaa kuvien katselu
Rinne äänitti Petroskoissa uuden kappaleen edesmenneen muistolle Yarga sound System ja Sattuma -bändikavereidensa kanssa. Kuva: Arto RinneBändi jakautui kahtia, kun raja meni kiinni
Rinne on rakentanut siltoja Suomen ja Venäjän välillä musiikin kautta.
Hän keikkaili Myllärit -kansanmusiikkiyhtyeensä kanssa tiheästi Suomessa eri festivaaleilla 1990- ja 2000-luvuilla.
Hänen toinen Suomen musiikkipiireissä tunnettu kokoonpanonsa oli karjalainen etnorockbändi Santtu Karhu ja Talvisovat. Edelleen jatkaa karjalais–suomalaista folkia soittava Sattuma-yhtye.
Vuonna 2019 Suomeen muuttaessaan Rinne uskoi, että pystyisi täältä käsin jatkamaan yhteistyöprojekteja.
Sodan alkaminen oli suuri järkytys.
– Kaikki romahti.
Koska Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut suljettuna, Sattuma-bändi ei ole enää päässyt esiintymään kokonaisena tällä puolella rajaa.
Yhtyeen jäsenet yrittävät kuitenkin ylläpitää toimintaansa rajan molemmin puolin. He tekevät yhä musiikkia yhdessä ja julkistivat vuosi sitten levyn Karjalasta Karjalaan.
Levyn kappaleet syntyivät Kouvolan Kuusankoskella, mutta sovitukset ja äänitykset tehtiin koko bändin voimin Petroskoissa.
Rinne on sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Rajan ylittäminen toiseen kotimaahan on aina koettelemus. Hän matkustaa Venäjälle Viron Narvan kautta, ja jonottaminen kestää usein tuntikausia.
Avaa kuvien katselu
Venäjän Karjalassa Rinne viettää aikaa luonnossa kesäpaikassaan Säämäjärvellä Kuva: Arto RinneKaipuu on yhä Venäjälle
Rinteen isovanhemmat loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Isoisä Uuno Rinne teloitettiin Stalinin vainoissa vuonna 1938.
Rinteen äiti on suomensukuinen komilainen eli lähtöisin Komin tasavallasta Venäjältä. Rinteen isä Pauli Rinne oli Petroskoissa ja myöhemmin Joensuussa tunnettu näyttelijä, ohjaaja ja kulttuurivaikuttaja.
Vanhemmat laittoivat Rinteen kouluun, jossa pystyi opiskelemaan suomea. Hän jatkoi suomen opintoja Petroskoin yliopistossa.
Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 ja sitä seurannut avoimuuden aika avasivat ovia reilu parikymppiselle Rinteelle. Hän pääsi esiintymään Suomeen ja maailmalle.
Monet suomalaistaustaiset kaverit muuttivat tuolloin Suomeen, myös hänen vanhempansa.
Rinne päätti jäädä Venäjälle.
– Minä koin, että että ne minun mahdollisuuteni löytyivät sieltä, Petroskoista. Musiikin tekeminen ja keikkailu. Löytyi kaikenlaisia yhteistyöprojekteja esimerkiksi Suomeen päin, hän kertoo.
Lopulta hän muutti Suomeen perheineen vuonna 2019 perheen toiveesta.
– Kaipuuta on kyllä sinne, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Säämäjärven kylässä Rinne käy latautumassa. Kuva: Arto Rinne