Raksilan jäähalli täytti 50 vuotta. Muutaman vuoden kuluttua se ei enää ole Kärppien edustusjoukkueen koti.

  • Oulun Raksilan jäähalli avattiin 24. elokuuta 1975. Se muutti merkittävästi oululaista jääkiekkoa.
  • Raksila on palvellut Kärppiä ja oululaisia hyvin, mutta nyt uusi halli näyttää korvaavan sen.
  • Juha Junno korostaa uuden areenan tärkeyttä seuran tulevaisuudelle.

Oli hyvännäköinen jää.

Oli makkaroiden höyryä ja tulikuumia kaakaotetroja.

Oli hallitseva mestari Tampereen Tappara, joka oli tylyäkin tylympi vieras juhlavassa illassa.

Muun muassa nämä asiat Juha Junno, silloinen lukiolainen Haapavedeltä, muistaa, kun Raksilaan avattiin Oulun ja koko Pohjois-Suomen ensimmäinen jäähalli 50 vuotta sitten, syksyllä 1975.

– Se tuntui hienolta ja ihmeelliseltä, kun Oulussa oli iso jäähalli. Enää ei tarvinnut katsoa peliä ulkona, hän sanailee.

– Aikaisemmin käytiin katsomassa Kärppien otteluita Keskuskentällä, tuossa torin lähellä.

Jäähallin vaikutus oli merkittävä, Junno painottaa.

– Kun halli tuli, se muutti tosi paljon oululaista ja pohjoissuomalaista jääkiekkoa. Ei tullut lunta, ei vettä, joten joukkue pääsi aina harjoittelemaan.

”Tappara oli kova”

Raksilan upouudet ovet avautuivat yleisölle 24. elokuuta 1975. Divarissa pelannut Kärpät oli kutsunut avajaisotteluun vastaansa Tapparan, joka oli Kalevi Nummisen valmennuksessa nousemassa ensimmäiseen dynastiajaksoonsa.

Juha Silvennoinen, jykevä Tappara-laituri, iski Raksilan ensimmäisen osuman ajassa 1.48. Kun katsojat poistuivat Oulun elokuiseen iltaan, taululla loistivat 3–10-lukemat.

– Tappara oli kova, Junno muistaa.

– Siellä oli Martti Jarkko, Pertti Koivulahti, Oiva Oijennus, Jukka Alkula, Jukka Porvari, Mikko Leinonen, Pekka Marjamäki, Hannu Haapalainen, Lasse Litma, Pertti Valkeapää ja maalissa Antti Leppänen.

Kärpät nousi SM-liigaan vasta vasta keväällä 1977, mutta joukkue oli jo Raksilan avautuessa tulvillaan oululaiskiekon ikonisia nimiä: Reijo Ruotsalainen, Juha Tuohimaa, Veikko Torkkeli, Markku Perkkiö, Hannu Aravirta, Jouko Kämäräinen, Markku Kiimalainen, Risto Pirttiaho, Pekka Karjala, Matti Saikkonen…

– Se oli hieno avajaisottelu, vaikka Kärpät hävisikin.

Mäkisen panos

Ari Hellgren marssii Raksilan uumenissa kohti askia. Kuva on vuodelta 1984. Kärppien arkisto

Oulu tuli hieman jälkijunassa. Tampereen Hakametsään oli avattu jäähalli, Suomen ensimmäinen, jo kymmenen vuotta aiemmin. Tampereen lisäksi seitsemässä muussakin kaupungissa jääkiekkoa palattiin halliolosuhteissa ennen Raksilan valmistumista.

– Hallin saapuminen oli iso virstanpylväs oululaiselle ja pohjoissuomalaiselle kiekkoilulle. Tavallaan siitä alkoi Kärppien ammattimainen ja urheilullinen ote, Junno näkee.

– Moni pelaaja nousi maajoukkuetasolle. Jos hallia ei olisi tullut, täällä olisi pelattu alasarjaa ulkojäällä.

Jäähallin ohella Junno korostaa Tapparasta 1970-luvun alussa Ouluun siirtyneen Kari Mäkisen panosta Kärppien nostamisessa liigaorganisaatioksi.

– Mäkinen siirtyi pelaajavalmentajasta valmentajaksi. Hän toi kovan harjoittelun ja vei toimintaa ammattimaisempaan suuntaan.

Mäkisestä tuli Kärppien ensimmäinen mestarivalmentaja vuonna 1981.

Tupakansavua

Juha Junno tuntee Raksilan historian. VESA RANTA

Vaikka Raksilassa kiekkoiltiin katon alla ja seinien suojassa, kylmyys tunkeutui sisälle suorastaan piinallisesti, varsinkin alkuvuosina.

– Halli oli pitkään kylmä. Alkuun oli puhaltimet lämmittämässä.

Junnon nykypäivänä jo erikoiselta tuntuva muistikuva liittyy tupakointiin. Toisella puolella hallia sai polttaa.

– Torkkelin Veikko [Kärppien pitkäaikainen kapteeni] kertoi, että sieltä tuli savua pukukoppiin.

Raksilan katsojakapasiteetti oli alun perin paljon nykyistä suurempi, Junnon muistikuvien mukaan 7 800.

– Halli oli punainen, yksinkertainen laatikko, mutta sinne mahtui ihmisiä. Se oli viisautta päättäjiltä, että siitä tehtiin tarpeeksi iso.

Nykyinen kapasiteetti on 6 050. Kärppien viime kauden yleisökeskiarvo oli 4 642.

”Ei se tätä päivää ole”

Raksilan jäähalli on Kärppien koti vielä muutaman vuoden ajan. MARKKU RUOTTINEN

Junno toimi KalPassa valmentajana ja toimitusjohtajana vuosina 1986–97 ennen tarttumistaan Kärppien ruoriin. Hän muistelee, että Oulussa oli jo 1990-luvun lopulla puhetta uudesta jäähallista.

– On sitä areenaa 25 vuotta piirrelty, Junno tokaisee.

– Ei ollut 2000-luvun alussa kaukana, että halli olisi tullut.

Raksila on palvellut Kärppiä ja oululaisia upeasti.

– Peli on lähellä, ja esimerkiksi päädystä näkee todella hyvin. Raksila on hieno areena, Junno arvioi.

– Palvelutkin saa, mutta ei se tätä päivää ole. Varmasti on aika saada Ouluunkin nykyaikainen areena.

Kohti uutta areenaa

Juuri nyt oululaiset hallipyörät liikkuvat jouhevasti. Elämysareena-työnimellä kulkeva hanke on kilpailutusvaiheessa.

– Meillä on areenahanke kiihkeimmillään, kertoo Karri Oikarinen, Oulun kaupungin hankejohtaja.

– Olemme saaneet kaksi tarjousta julkiseen kilpailuumme neljä viikkoa sitten. Pian valitaan kumppani, jonka kanssa lähdetään viemään hommaa eteenpäin.

Oulun kaupunki sitoutuu elämysareenan omistajaksi maksimissaan 50 miljoonalla eurolla ja 49,9 prosentin osuudella.

– Rakennustöiden tulee alkaa viimeistään vuoden 2028 alussa. Kaava ei ole valmis, mutta tuohon tähdätään, Oikarinen kommentoi.

– Valmista voisi olla vuonna 2030.

Elämysareena rakentuu asemaseudulle, toisin sanoen Raksilan jäähallin ja ydinkeskustan väliin.

– Tarkka paikka määräytyy kisan voittaneen ehdotuksen ja kaavoituksen perusteella.

Uusintaotteluita

Raksila on nähnyt 50 elinvuotensa aikana Kärppien nousun SM-liigaan ja huipulle, luhistumisen, paluun, dynastia-ajan sekä viime vuosien alakulon.

Kärppien kahdeksasta mestaruudesta viisi on ratkennut Raksilassa.

– Raksilasta on hienoja muistoja, hienoja hetkiä.

Junno unohtaa hetkeksi mestaruusmuistot ja palaa vielä 1970-luvulle, jolloin hän oli nuorena miehenä paikan päällä isopanoksisissa liigakarsintaotteluissa.

– Vuonna 1976 Kärpät pelasi karsintasarjan uusintaottelun, jonka ratkaisi jatkoajalla Kiekkoreippaalle Erkki Laine. Seuraavana vuonna oli sama tilanne, mutta nyt Kärpät voitti reilusti Alpo Suhosen FoPS:n.

Uusi strategia

Raksilaan mahtuu kiekko-ottelussa 6 050 katsojaa. EMIL HANSSON / AOP

Junno on nykyään Kärppien puheenjohtaja. Hän luotsaa rakasta seuraansa kohti areena-aikaa.

– Uusi areena muuttaa koko kärppätoimintaa. Se antaa mahdollisuuden mutta on myös valtava haaste.

Juuri julkaistu seurastrategia on nimeltään ”Kärpät 2030-luvulle”.

– Meidän pitää olla valmiina toimimaan, Junno korostaa.

– Ennen Elämysareenaa olisi tärkeää saada rakennettua myös harjoitushalli junioreiden käyttöön. Se on koko kärppäperheen yhteinen asia.

Kärpät, 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen menestyskone, on tarponut viime vuodet varjoissa. Varsinkin sijan kolmetoista tuonut viime kausi oli katastrofi.

– Opetus on, että periksi ei anneta, Junno paaluttaa.

– Pitää vaan tehdä uudet suunnitelmat. Tulos tulee kyllä.