Nainen yritti savustaa ex-miehen ulos omasta kodistaan.

Naisen kanne ei menestynyt käräjillä. Antti Nikkanen

  • Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi lähihoitajanaisen kanteen, jossa hän vaati entistä aviomiestään häädettäväksi tämän omistamasta asunnosta.
  • Nainen perusteli vaatimustaan suuremmalla asunnontarpeella ja vähävaraisuudellaan, kun lääkärinä työskentelevä ex-mies tienasi noin 10 000 euroa kuukaudessa.
  • Mies asui omistamassaan asunnossa uuden puolisonsa ja lastensa kanssa.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi nelikymppisen lähihoitajanaisen tekemän kanteen. Nainen vaati käräjäoikeutta häätämään lääkärinä työskentelevän entisen aviomiehensä omasta asunnostaan.

Taustalla riidassa oli 11 vuoden avioliitto, joka päättyi miehen haettua avioeroa. Entisellä pariskunnalla on yhteisiä lapsia. Pariskunnalla oli myös huomattavaa varallisuuseroa. Nainen työskentelee lähihoitajana, mies taas lääkärinä.

Avioliittolain mukaan tuomioistuin voi päättää, että toinen puolisoista saa jäädä pariskunnan entiseen yhteiseen kotiin asumaan, mikäli hän on enemmän asunnon tarpeessa. Tuomioistuin voi myös määrätä toisen osapuolen muuttamaan pois perheen yhteisestä kodista.

Kertoi elävänsä tuilla

Pariskunnan omaisuutta ei ollut vielä ositettu, kun nainen vaati, että oikeus määräisi miehen muuttamaan pois kodistaan. Nainen katsoi olevansa enemmän asunnon tarpeessa ja sanoi, että varakkaalla miehellä olisi mahdollisuus järjestää asumisensa muilla tavoin.

Lääkärimies kertoi tienaavansa bruttona noin 10 000 euroa kuukaudessa. Nainen taas kertoi elävänsä Kelan tuilla, koska mies on kieltäytynyt suorittamasta ”puolison elatusta”. Naisella ei ollut varaa vuokra-asuntoon, jossa heid än yhteiset lapsensa mahtuisivat oleskelemaan.

Nainen kutsui riidan keskiössä olevaa asuntoa perheen yhteiseksi kodiksi, mikä ei lääkärimiehen mukaan pitänyt enää lainkaan paikkaansa. Miehen mukaan nainen oli muuttanut sieltä tosiasiallisesti pois jo vuonna 2023.

Virallisesti nainen muutti pois vasta lokakuussa 2024, kun hän päivitti osoitetietonsa Väestötietojärjestelmään. Oikeuskanne tehtiin tämän jälkeen.

Uusi puoliso

Mies omisti riidan kohteena olevan asunnon kokonaan. Hän kertoi asuvansa siellä tätä nykyä uuden puolisonsa ja ex-parin yhteisten lasten kanssa.

Miehen mukaan nainen teki selvästi perusteettoman hakemuksen kiusaamistarkoituksessa. Hän ihmetteli, ettei kannetta peruttu, vaikka ex-pariskunta oli päässyt sopuun lasten huollosta keskenään.

Sopimuksen mukaan pariskunnan yhteiset lapset asuivat vakituisesti isänsä luona. Käräjäoikeuden mukaan miehellä oli näin ollen tarvetta isolle kodilleen.

Käräjäoikeus hylkäsi naisen vaatimukset ja velvoitti hänet korvaamaan lääkärimiehelle tämän oikeudenkäyntikulut korkoineen. Maksettavaa tuli yhteensä noin 2400 euroa.

Nainen valitti käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen, joka ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu jää siis voimaan.