Haavio-Mannila oli naistutkimuksen uranuurtaja ja Suomen tunnetuimpia sosiologeja.
27.9. 21:24
Sosiologi, emeritaprofessori Elina Haavio-Mannila on kuollut.
Haavio-Mannila kuoli 92-vuotiaana. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat, joka sai tiedon Haavio-Mannilan lähisukulaiselta.
Haavio-Mannila oli Suomen tunnetuimpia sosiologeja, sukupuolentutkimuksen uranuurtaja ja tienraivaaja naisille tiedemaailmassa.
Haavio-Mannila keskittyi tasa-arvon sekä perhe-elämän ja seksuaalisen käyttäytymisen tutkimiseen. Hän oli usein myös haastateltavana julkisuudessa näistä aiheista.
Laajaa yleisöä kiinnostivat ja osin myös ärsyttivät muun muassa työpaikkaromansseja ja syrjähyppyjä koskevat tutkimukset.
– Varsinkin uskottomuustutkimus suututti ihmisiä, koska käsittelin aihetta neutraalisti. Ilmeisesti olisi pitänyt olla lisää paheksuntaa, Haavio-Mannila sanoi STT:lle vuonna 2013.
Hän sanoi tuolloin, ettei hänellä itsellään ollut kovia asenteita tutkimiaan asioita kohtaan.
– Minä vain kuvailen, kuinka ihmiset ovat uskottomia tai käyttävät ehkäisyä.
Uran tärkein tutkimus
Haavio-Mannila herätti keskustelua jo vuonna 1968 teoksellaan Suomalainen nainen ja mies. Tutkimus käsitteli sukupuolten asemaa ja roolia niin politiikassa kuin perhe- ja työelämässäkin.
Vielä 40 vuotta teoksen ilmestymisen jälkeenkin Haavio-Mannila sanoi STT:n haastattelussa, että piti tuota tutkimusta uransa tärkeimpänä.
– Osaksi kirjan myötä syntyikin uusi sosiaalinen todellisuus, Haavio-Mannila totesi.
Kiitelty tutkimus herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua, ja Haavio-Mannila sai sen myötä paljon julkisuutta.
– Kieltämättä suuri äkillinen huomio tuntui kummalliselta, vaikka pitkin 60-lukua ilmapiiri oli käynyt yhä suotuisammaksi tasa-arvoasioiden läpilyönnille, muisteli Haavio-Mannila vuonna 2008.
Tutkimuksesta tuli myös käännekohta hänen uralleen. Sosiologi Antti Eskola moitti Haavio-Mannilan tutkimusta sukupuolettomaksi.
– Hän kirjoitti, että siinä ihmiset kulkevat kuin ”nuket vaatteet päällä”. Kimmastuin sanoista sopivassa määrin ja aloin viedä tutkimustani uusiin suuntiin, seksin ja parinmuodostuksen alueelle.
1990-luvun alussa Haavio-Mannila julkaisi yhdessä Osmo Kontulan kanssa 600-sivuisen teoksen Suomalainen seksi. Siinä suomalaista sukupuolielämää ja sen muutoksia tarkasteltiin perinpohjaisesti. Suurin muutos suomalaisten seksielämässä tapahtui Haavio-Mannilan mukaan viitisenkymmentä vuotta sitten.
– Ehkäisy muutti ratkaisevasti suomalaisten seksielämän, sillä se teki aiemman moraalikäsityksen tarpeettomaksi. Kaikki siis johtuu ehkäisystä.
Loputon uteliaisuus ja taulukkoriippuvuus
Haavio-Mannila syntyi Helsingissä 3. elokuuta 1933 tutkijaperheeseen. Hänen äitinsä Elsa Enäjärvi-Haavio ja isänsä Martti Haavio olivat kansanrunouden tutkijoita, kirjailijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Enäjärvi-Haavio oli ensimmäinen kansanrunoudesta väitellyt nainen Suomessa. Tytär teki omalla alallaan saman. Haavio-Mannila oli ensimmäinen sosiologian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa, ensimmäinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa väitellyt nainen ja tiedekunnan ensimmäinen naisprofessori.
Haavio-Mannila jatkoi tutkimustyötä eläkkeelle jäätyäänkin. Hän kertoi saaneensa hyvän terveyden, loputtoman uteliaisuuden ja taulukkoriippuvuuden.
– Minulla on addiktio taulukoihin, hän sanoi 80-vuotishaastattelussa.
Samassa haastattelussa hän kertoi, että käy entisellä työpaikallaan yliopistossa yhä lähes joka päivä.
Haavio-Mannila työskenteli Helsingin yliopistossa tutkijana 1960-luvulta lähtien. Professorin viransijaisena ja varsinaisena professorina hän toimi 1970-luvun alusta 1990-luvun loppuun.
Haavio-Mannila väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Samana vuonna hänen ja Olavi Mannilan perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi. Toinen lapsi syntyi kaksi vuotta myöhemmin.