HS-haastattelu|EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius sanoo, että niin sanottu droonimuuri maksaa ”yksinumeroisen” määrän miljardeja.
27.9. 12:40
EU:n puolustus- ja avaruuskomissaari Adrius Kubilius arvioi, että niin sanottu droonimuuri maksaa EU-maille ”yksinumeroisen” määrän miljardeja. Hän sanoo, että muurin rahoittamiseen etsitään ratkaisua, jonka kautta myös yhteistä EU-rahoitusta käytettäisiin hankkeeseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) molemmat peräänkuuluttivat tällaista taakanjakoa perjantaina, kun Kubilius vieraili Helsingissä.
Suomen viesti oli, että Etelä-Euroopan pitäisi osoittaa solidaarisuutta, kun itäinen ja pohjoinen Eurooppa tarvitsevat nyt tukea. Näin siksi, että EU-maat ovat olleet myös Etelä-Euroopan tukena aiemmin yhdessä.
Kubilius antaa HS:n haastattelussa ajatukselle tukea.
”Kaikki me osoitimme solidaarisuutta pandemian aikana, kun eteläisiä maita tuettiin. Nyt tietenkin itäiset ja pohjoiset maat kohtaavat uhkia ja rakennamme puolustuskykyämme, mutta ehdottomasti tämä alue puolustaa koko Eurooppaa eikä vain itseään”, hän sanoo.
”Etsikäämme jonkinlaisia eurooppalaisen solidaarisuuden instrumentteja.”
Droonimuuri tarkoittaa käytännössä erilaisia droonien tunnistamiseen ja torjuntaan liittyviä teknologioita.
Tällaisia kykyjä pidetään yhä tärkeämpinä droonisodankäynnin kehityttyä.
Viime aikoina keskustelu on kiihtynyt entisestään, kun Venäjä loukkasi näkyvästi ilmatilaa Puolassa ja Virossa. Lisäksi droonihavaintoja on tehty niin Tanskassa kuin Norjassa. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tietoa siitä, mikä taho droonihavaintojen taustalla on.
Kubiliuksen arvio tapahtumista on, että Venäjä testaa ja provosoi. Hän viittaa erityisesti Puolan tapaukseen.
”Meidän on oltava valmiita siihen, että Venäjä käyttää drooneja aiheuttaakseen yhä lisää ongelmia meille.”
”Ja mitä olemme nähneet Puolaan tunkeutuneiden droonien tapauksessa ja myös muissa maissa on, että kykyämme jäljittää ja pysäyttää noita drooneja – miten nyt sanoisin – täytyy päivittää.”
Kubilius osallistui perjantaina yhdessä Häkkäsen kanssa Helsingistä käsin EU:n itäisten jäsenmaiden ensimmäiseen droonimuuria koskevaan videokokoukseen.
Kokouksen jälkeen kerrottiin, että kyse on laajemmasta projektista, jota kutsutaan ”Eastern Flank Watchiksi” eli itäisen sivustan vartioksi.
Tähän kuuluu droonimuurin lisäksi maapuolustusta ja liikkumisen esteitä sekä ”merimuuri” Romanian ja Bulgarian kaltaisille maille, sillä provokaatioita voi tulla myös mereltä. Lisäksi tarvitaan tilannekuvaa avaruudesta käsin.
Droonimuuria pidetään kiireisimpänä. Sen rahoitus on keskeinen kysymys aikana, jona puolustus ja Ukrainan tukeminen vaativat jo ennestään paljon panostuksia.
Puolustusministeri Häkkänen piti perjantaina selvänä, ettei rahoja voi hakea EU:n uudesta rahoituskehyksestä, joka astuu voimaan vuonna 2028. Siinä puolustukseen on määrä osoittaa nykyistä paljon enemmän varoja, mutta droonimuuri pitää pystyttää jo tätä ennen.
Kubilius mainitsee mahdollisina yhteisen EU-rahoituksen välineinä muun muassa Euroopan puolustusteollisuusohjelman EDIP:n varojen käyttämisen.
Ohjelmalla on vain 1,5 miljardin rahoitus, joskin EU:n parlamentti on ajanut summan kasvattamista.
Lisäksi hän toivoo, että jäsenmaat käyttävät ainakin osittain Safe-lainoja projektiin. Safe-lainat ovat EU:n uutta puolustuksen tarpeisiin luotua yhteisvelkaa, jota myönnetään 150 miljardin euron arvosta.
Suomelle on varattu alustavassa jaossa miljardi euroa Safe-lainaa. Mailta odotetaan virallisia lainapyyntöjä ja investointisuunnitelmia marraskuun loppuun mennessä.
Pääministeri Orpo ei perjantaina ollut innoissaan Safe-lainojen käyttämisestä droonimuuriin.
”Se on meille lainaa siinä missä muukin laina, eikä se näytä silloin siltä, että eurooppalaisia yhteisiä varoja suunnataan nimenomaan Euroopan itäisen laidan vahvistamiseen”, hän sanoi.
Tästä kysyttäessä Kubilius sanoo muun muassa, että rahoitusratkaisuissa tulee selvittää jäsenmaiden ajatuksia.
”Ja toivon, että todella solidaarisuutta voidaan odottaa.”
Kubilius mainitsee myös komission aiemman ajatuksen siitä, että koronaelvytykseen luodun elpymisvälineen (RRF) ja koheesiorahastojen käyttämättömiä varoja voitaisiin käyttää puolustukseen.
Hän huomauttaa, että elpymisvälineen avustuksia on vielä käyttämättä, ja maiden olisi esiteltävä suunnitelmansa niiden käyttämiseksi vuoden loppuun mennessä.
Kubilius pitää joka tapauksessa tärkeänä, että keskustelu uusista rahoitusinstrumenteista ei lopettaisi projektin kehitystä.
Selkeää vastausta siihen, missä määrin hankkeeseen on ylipäätään tulossa uutta EU-rahaa ja koska rahoitusratkaisuista voitaisiin kertoa, hän ei anna. Kubilius korostaa, että kyse on valtiojohtajatason keskustelusta.
Ensi viikolla järjestettävä epävirallinen huippukokous on tässä suhteessa tärkeä, ja jonkinlainen tiekartta olisi esiteltävä virallisessa huippukokouksessa myöhemmin lokakuussa, hän sanoo.
Kubilius on aiemmin sanonut, että droonimuuri voisi mahdollisesti valmistua vuodessa. Orpo peräänkuulutti perjantaina nopeampaa aikataulua.
Kubilius ei lupaa mitään. Ensin on laadittava juuri tiekartta siitä, mitä kaikkea tarvitaan.
Sen hän sanoo, että nyt on tärkeää nähdä todellisuus.
”Ne parikymmentä droonia Puolassa ja kolme hävittäjää Viron ilmatilassa tarkoittavat, että meidän on oltava valmiina siihen, että Venäjä tekee tämän yhä uudelleen.”
■ EU:n puolustus- ja avaruuskomissaari Von der Leyenin toisessa komissiossa joulukuusta 2024 alkaen.
■ Kotoisin Liettuasta, syntynyt vuonna 1956.
■ Toiminut Liettuan pääministerinä kahteen otteeseen, vuosina 1999–2000 ja 2008–2012.
■ Edustaa Liettuan kristillisdemokraattista Kotimaan liitto -puoluetta, jonka johtajana hän toimi 2003–2015.
■ Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2019 alkaen.