Moldovassa järjestetään sunnuntaina parlamenttivaalit, joissa Kremlillä on näppinsä tiukasti pelissä.

Venäjä-mielisen BEP-blokin vaaliteltta Chisinaussa syyskuun alussa. EPA / AOP

Moldovan parlamenttivaaleja 28. syyskuuta pidetään lännessä testinä Moldovan tulevaisuuden suunnalle.

Moldovan viranomaiset ovat vaaleja edeltävällä viikolla pidättäneet yli 100 ihmistä osana tutkintaa, jonka epäillään liittyvän Kremlin suunnitelmaan horjuttaa maan tilannetta ennen parlamenttivaaleja.

Presidentti Maia Sandu on syyttänyt Moskovaa massiivisesta vaalivaikuttamisesta, jonka hän arvioi maksavan satoja miljoonia euroja.

Sandun mukaan Venäjä maksaa sadoille moldovalaisille levottomuuksien lietsomisesta, rahoittaa Venäjä-mielisiä puolueita ja yrittää kaataa hallituksen disinformaatiolla ja lahjonnalla.

Moldovan vaaliviranomaiset estivät jo kesällä Venäjän tukeman Pobeda-blokin (suom. voitto) osallistumisen vaaleihin vakavien rahoitusrikkomusten vuoksi. Blokin taustalla on maanpaossa elävä oligarkki Ilan Șor, jonka puolue on aiemmin todettu perustuslain vastaiseksi. Șor on sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotelistalla.

Kahtia jakautunut kansa

Euroopan köyhimmän valtion parlamenttivaalit eivät yleensä kerää palstamillimetrejä lännessä, mutta geopoliittisen tilanteen vuoksi Moldovaan kohdistuu tällä kertaa poikkeuksellisen suuri huomio.

Moldova-asiantuntija Nico Lamminparras sanoo Iltalehdelle, että vaaleissa toistuvat tutut ilmiöt.

– Poliittisesti näemme Moldovassa tuttuja ilmiöitä: kansa on jakautunut kahtia, ja tätä jakoa ylläpidetään sekä maan sisältä että ulkopuolelta. Venäjä haluaa pitää Moldovan joko omassa vaikutuspiirissään tai ainakin puskurivyöhykkeenä EU:n ja Venäjän välillä.

– Oikeudellisesta näkökulmasta Moldovan EU-jäsenyysprosessi on laajempi testi koko unionille. Se luo pohjaa myös Ukrainan ja muiden maiden pyrkimyksille liittyä EU:hun. Tämä prosessi paljastaa ne ongelmat ja riskit, jotka voivat vaikuttaa muidenkin maiden EU-jäsenyyteen.

Lamminparras sanoo Moldovan olevan kiinnostava myös siksi, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se oli ensimmäisiä paikkoja, joissa Venäjä ja sen tukemat paikalliset toimijat testasivat keinoja, joita myöhemmin käytettiin Ukrainassa.

Hänen mukaansa Moldovan Transnistriassa 90-luvun vaihteessa nähtiin jo malli, jossa Moskova aseistaa separatisteja, kiistää oman osuutensa ja esiintyy samalla rauhanvälittäjänä.

Venäjä otti Moldovassa tuolloin käyttöön myös etnisten ja kielellisten ristiriitojen kärjistämisen poliittisiksi kiistoiksi. Samaa kaavaa Kreml hyödynsi myöhemmin Itä-Ukrainan Donbasissa ja Krimillä.

Transnistria on yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunut Moldovan alue. Kuvituskuva sen pääkaupunki Tiraspolista. AOP

Vaikuttaminen

Lamminparras sanoo Moldovan toimineen koeponnistuspaikkana Venäjän informaatio- ja hybridioperaatioille.

– Hybridivaikuttaminen on onnistunut siellä hyvin. Olipa kyse rahasta tai pelkästään sumuttamisesta Tiktokin, Telegramin ja muiden kanavien kautta, tulokset näkyvät.

Hyvä esimerkki Venäjän onnistuneesta vaikuttamisesta on Lamminparraan mukaan viime vuoden EU-kansanäänestys.

– Kyllä-äänet voittivat vain 50,35 prosentilla, se oli Moskovalle valtava onnistuminen. Ennakoituihin tuloksiin nähden ei-osapuoli sai paljon enemmän kannatusta.

Kreml on näkyvästi läsnä myös Moldovan poliittisella kentällä. Lamminparras sanoo osan Moldovan puolueista syntyneen Venäjän suoralla poliittisella tai taloudellisella tuella.

Näiden puolueiden kirjo ulottuu maltillisista itämyönteisistä liikkeistä aina jyrkän Venäjä-mielisiin ryhmiin, jotka ajavat avoimesti Moldovan neutraliteettia tai jopa liittoutumista Moskovan kanssa.

– Yksi keino on myös äänten ostaminen bulvaanien kautta. Ei välttämättä suorana rahana, mutta esimerkiksi pankkien kautta Transnistriassa.

Lamminparras sanoo Kremlin mahdollisesti tehokkaimman keinon olevan kuitenkin diasporaan vaikuttaminen.

– Erityisesti lännessä asuviin moldovalaisiin pyritään vaikuttamaan niin, että he eivät äänestä lainkaan. Ei siis niin, että avoimesti mainostettaisiin Venäjää pelastajana, vaan kehotetaan kyynisesti, ettei äänestäminen johda mihinkään. Se on ollut Moskovalle toimiva keino.

Moldovan presidentti Maia Sandun (kesk.) perustama PAS-puolue hakee menestystä parlamenttivaaleissa. EPA / AOP

Lopputulos

Mielipidetiedustelujen mukaan presidentti Sandun puolue PAS ja Venäjä-mielinen BEP-liittouma ovat lähes tasavahvoja, mutta mittausten välillä on suuria eroja.

Joissakin kyselyissä PAS johtaa selvästi päättäneiden äänestäjien joukossa, kun taas BEP saa etulyöntiaseman, jos lasketaan mukaan myös epäröivät vastaajat.

Mikäli Sandun PAS voittaa vaalit, mutta ei kuitenkaan saa enemmistöön vaadittavaa 51 paikkaa, Lamminparras arvioi Moldovan poliittisen suunnan pysyvän eurooppalaisena, mutta tahdin vain hidastuvan. Tällä hetkellä PAS on parlamentin suurin puolue 61 edustajalla.

– EU-integraatio ei siihen pysähdy, mutta askelmat voivat jäädä aiottua pienemmiksi, sanoo Lamminparras.

Hänen mukaansa Venäjä-mielisten voitto ei sekään ratkaisisi Moldovan suunnan kysymystä.

– Vaikka numeerinen enemmistö olisi Moskovaa myötäilevien käsissä, he eivät pystyisi helposti tekemään yhtenäisiä päätöksiä. Se tarkoittaisi heikkoa hallitusta ja jatkuvaa sisäistä kamppailua.

Venäjä-mielisen BEP-blokin vapaaehtoiset jakavat kampanjamateriaalia Chisinaussa. EPA / AOP