Tekoälyfirma Anthropicin johtajan Dario Amodein mukaan puolet aloittelijatason valkokaulustöistä katoaa muutamassa vuodessa. Open AI:n pomo Sam Altman on visioinut, että työt loppuvat tyystin. Tekoäly tekee tiedotteet, kirjat, elokuvat, kaiken ilman ihmisiä, jotka vaativat palkkaa.
Mutta kenellä on silloin varaa ostaa? Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola sanoo, että nykyisenkaltainen tekoäly tuskin ajaa kaikkia ihmisiä kortistoon. Se voi auttaa tekemään osan töistä nopeammin, mutta tilalle tulee uutta puuhaa, kuten on tapahtunut aiemmissakin teknologisissa murroksissa.
Asetelma muuttuu, jos saavutettaisiin niin sanottu ”yleinen tekoäly”. Sellainen, jolla olisi paremmat kognitiiviset kyvyt kuin ihmisillä. Se pystyisi opettamaan itse itseään ja olemaan yhteydessä fyysiseen maailmaan. Hoitamaan lapsia ja leikkaamaan hiukset. Valmistamaan autoja ja korjaamaan ne. Kukaan ei tiedä, toteutuuko tällainen skenaario koskaan. Ja jos toteutuu, ollaanko siitä vuoden vai sadan vuoden päässä.
Mutta jos toteutuu, miten talous pyörii? Eerola sanoo, että tällaisessa maailmassa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen olisi hyvin halpaa.
”Silloin pieni perustulon tapainen korvaus varmaankin riittäisi kaiken sen ostamiseen, mitä arvostamme.”
Perustuloa varten valtio tarvitsee rahaa. Ansiotuloverojen varaan ei tällaisessa maailmassa voisi laskea, joten valtion pitäisi löytää muita tulonlähteitä. Eerola sanoo, että yleensä taloudessa jokin resurssi on niukka, tai ainakin niin on ollut aiemmin. Aikoinaan viljelysmaa, sitten työvoima. Eerola kertoo miettineensä, mikä tulevaisuudessa voisi olla niukka resurssi, jos tekoäly hoitaa työt. Sähkö? Maametallit?
”Voisiko niukkaa resurssia olla Suomessa, ja siten suomalaisille voitaisiin maksaa jokin kansalaisosinko?”
Niukka resurssi vaikuttaisi siihen, miten kansojen varallisuus jakaantuisi ja missä lekoteltaisiin suurimpien kansalaisosinkojen varassa.
