Paraguayssa asuva suomalaisnainen todisti maassa rajua chikungunya-epidemiaa keväällä 2023. Hän uskoo itsekin sairastaneensa taudin, jonka maailmanlaajuisesta leviämistä WHO on varoittanut.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Paraguayssa asuva suomalainen Mervi Huhtilainen kertoo sairastaneensa chikungunyan keväällä 2023. Maassa levisi tuolloin chikungunya-epidemia.
Huhtilainen kuvailee taudin aiheuttaneen korkeaa kuumetta ja lamauttavia nivelkipuja kuukausien ajan. Joskus oireet kummittelevat edelleen kaksi vuotta sairastumisen jälkeen.
Chikungunya on hyttysten levittämä virus, jonka maailmanlaajuisesta leviämisestä WHO on varoittanut. Taudin kuolleisuus on alle prosentin.
Tilastojen valossa harvalukuinen joukko suomalaisia on sairastanut vuosien saatossa chikungunya-viruksen aiheuttaman taudin. Paraguayssa asuva Mervi Huhtilainen kertoo olevansa yksi heistä.
Huhtilainen ja hänen miehensä olivat muuttaneet Saksasta Etelä-Amerikan trooppiseen sisämaavaltioon syksyllä 2022. Uusi elämä ehti kestää vain kuukausia, kun viheliäinen tauti iski.
– Silloin kun sairastin koronan, niin siinä iski kuolemanpelko, kun oli vaikea hengittää. Mutta tässä pahimpien kipujen aikaan melkein toivoi, että kuolisi – jos näin oikein brutaalisti sanon, nainen kuvailee.
Kova kuume nousi maaliskuisena lauantaina, Huhtilainen muistelee.
– Kävin aamupäivällä torilla ostamassa hedelmiä ja olin elämäni kunnossa. Iltapäivällä oli vähän väsymystä, ja kun illalla mittasin kuumeen, mittariin paukahti 38 astetta, hän kertoo ja huomauttaa aikuisiällä poteneensa kuumetta vain kolme kertaa.
Huhtilainen kertoo kuumeen sahanneen 37–39 asteen välillä viikon ajan. Kova kuume ja sen myötä heikotus kahlitsivat vuoteeseen. Lisäksi hän kärsi nivel- ja lihaskivuista.
Kuumeen laskettua heräsi toivo siitä, että hän olisi parantunut taudista kokonaan. Olo oli kuumeen jäljiltä hutera, ja jostain syystä käsistä alkoi kuoriutua nahkaa.
– Viikko sen jälkeen alkoivat sitten varsinaiset nivelkivut. Se oli sitten kyllä tosi paha juttu, hän kertoo.
Huhtilainen kertoo kärsineensä lamauttavista nivelkivuista kuukausitolkulla. Pahimmillaan pelkkä ripsivärin avaaminen, hiusten peseminen tai pukeutuminen olivat liian vaikeita rasteja.
Huhtilainen taltioi myös ensimmäisellä sairasviikollaan ilmenneitä oireita blogiinsa. Sairauden kolmantena päivänä kasvoja alkoi kuumottaa ja punoittaa. Oire hävisi päivässä. Kuva: Mervi Huhtilaisen albumi
Huhtilaisella ei ole virallista diagnoosia taudistaan. Sairauden aikaan keväällä 2023 Paraguayssa riehui kuitenkin poikkeuksellisen laaja chikungunya-epidemia. Viranomaiset raportoivat tammi–maaliskuussa kymmeniä tuhansia tautitapauksia.
Todetut tapaukset painottuivat Centralin departementin alueelle ja erityisesti pääkaupunki Asunciónin seudulle, missä Huhtilainen asuu nykyään. Sairauden aikaan he asuivat Caaguazussa.
– Me asuimme tuohon aikaan reilun kolmen ajotunnin päässä pääkaupungista eikä olisi mitenkään ollut mahdollista lähteä lääkäriin, kun jo vessassa käyminen oli kovan luokan urheilusuoritus, Huhtilainen perustelee.
Hän sanoo, että laboratoriotestejä otettiin vain pääkaupungin kehittyneimmillä klinikoilla. Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa lääkäreiden tekemät diagnoosit näyttivät perustuvan kokemuksen tuomaan viisauteen ja valistuneisiin arvauksiin, hän kertoo.
Huhtilaisen kertoma oireiden kirjo vastaa pääosin hyvin sitä, mitä taudista on kirjoitettu ja tutkittu. Hän myös dokumentoi taudin oireita blogiinsa tapahtuma-aikana.
Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin huomauttanut, että chikungunyan aiheuttaman taudin oireet muistuttavat denguekuumetta ja zikavirustautia, mikä tekee diagnosoimisesta vaikeaa.
Huhtilaisen sormet turposivat taudin seurauksena niin paljon, ettei vihkisormus mahtunut nimettömään. Kuva otettu toukokuussa vajaa kaksi kuukautta sairauden alettua. Kuva: Mervi Huhtilaisen albumi
Chikungunya on hyttysten levittämä virus, joka aiheuttaa korkeaa kuumetta ja kovia, usein lamauttavia nivelkipuja. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti kesällä viruksen mahdollisesta leviämisestä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.
Tautia esiintyy suhteellisesti eniten Brasiliassa, Boliviassa, Paraguayssa ja Intiassa. Sen kuolleisuus on alle prosentin ja tauti on useimmiten itsekseen paraneva. Tutkimusnäytön perusteella chikungunyaan sairastuneille syntyy yleensä pitkäkestoinen immuniteetti sairautta vastaan.
Vaikka tauti ei ole tappava, sen aiheuttama yksilökohtainen kärsimys on mediassa esiintyneiden potilaskertomusten perusteella rajua kuultavaa. Huhtilaisen tavoin sairastuneet ovat raportoineet lamauttavasta kivusta, korkeasta kuumeesta, toimintakyvyn romahduksesta sekä oudoista iho-oireista.
– Se oli aivan omaa luokkaansa, Huhtilainen kuvailee kipua.
Huhtilainen ei tuntenut kipua selässä, mutta melkeinpä kaikkialla muualla: käsissä, polvissa, hartioissa, nilkoissa. Pelkästään purkkien avaaminen ja tietokoneella kirjoittaminen rasittivat liikaa niveliä. Hiuksiaan hän ei pystynyt pesemään, kun kädet eivät nousseet tarpeeksi.
– Sormet olivat niin kipeät, että jos ne vähänkin osuivat johonkin, niin tuntui kuin ne menisivät poikki.
Nainen kokeili reumalääkettä, kipulääkkeitä, antihistamiinia ja paikallisia yrttejä, mutta hän totesi ettei mikään helpottanut oloa. Kokemuksensa mukaan hän sai eniten helpotusta oireisiin karsimalla ruokavaliostaan sokerin, punaisen lihan ja linssit.
Chikungunya on hyttysten levittämä virus, joka aiheuttaa korkeaa kuumetta ja kovia, usein lamauttavia nivelkipuja. Kuva: Zuma / MVPhotos
Lääketieteellinen tutkimus ei ole osoittanut, että ruokavaliolla voisi vaikuttaa chikungunyan aiheuttamiin oireisiin. Joissakin reumasairauksissa ruokavalion on kuitenkin raportoitu helpottavan nivelten tulehdusoireita.
– Tietysti, kun täällä ei ole mitään sosiaaliturvaa, niin jos olet kipeä ja et tule töihin, niin rahaakaan ei tule.
Huhtilainen kertoo, ettei epidemia lamauttanut paikallista elämää, vaan arki jatkui omaan tahtiinsa epidemian jyllätessä. Sairastuneet kyllä erotti helposti katukuvasta vaikean näköisen kävelemisen takia, hän kertoo.
– Meitä konkkaavia ihmisiä näkyi tuolla kaduilla, kun ihmiset eivät pystyneet kävelemään kunnolla. Erityisesti rappusissa laskeutuminen oli hirveän vaikeaa, hän muistelee.
– Se kokemus yhdistää. Jos tapaan ihmisiä ja ilmenee, että heilläkin on ollut chikungunya, niin meillä on heti se kärsimyksen tuoma yhteys.
Huhtilainen ei pystynyt puristamaan myöskään käsiään nyrkkiin sairauden aikana. Kuvissa vertailukohtana aamun ja illan tilanne huhtikuussa 2023. Kuva: Mervi Huhtilaisen albumi
Taudin nimi chikungunya tulee Tansanian ja Mosambikin rajaseudulla puhutusta makonde-kielestä ja sillä tarkoitetaan ”kumarassa kulkevaa”. Tiikerihyttysten levittämä tauti leviää parhaillaan eteläisessä Euroopassa vauhdilla.
Suomessa chikungunya-tartuntoja on todettu vain yksittäisiä vuosittain, eikä tautia esiinny Suomessa kotoperäisenä. Virus ei leviä ihmisestä toiseen, vaan sitä kantavat hyttyset, jotka eivät elä Suomen ilmastossa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmaston lämmetessä tiikerihyttynen voi tuoda dengue-, zika- ja chikungunyaviruksia myös Suomeen. Tiikerihyttysiä on havaittu jo Ruotsissa.
Tutkimusnäytön mukaan merkittävällä osalla toipuneista nivelkivut pitkittyvät. Vuonna 2024 julkaistun meta-analyysin mukaan noin 44 prosenttia chikungunyasta toipuneista potilaista kärsii nivelkivuista vielä kolmen kuukauden jälkeen infektiosta.
Réunionin saarella seuratusta sairastaneiden ryhmästä 54 prosentilla kipu jatkui vielä 40 kuukauden eli yli kolmen vuoden kuluttua infektiosta.
Huhtilainen kertoo, että hän ainakin tuntee rajun taudin vaikutuksen lähes kaksi vuotta myöhemmin.
– Jos mä juon esimerkiksi limsaa tänään niin huomenaamulla mun sormet on paljon jäykemmät. Tunnen sen käsien nivelissä.
Hyttysten torjuntaa kuvattuna huhtikuussa Ranskaan kuuluvalla Réunionin saarella, jossa chikungunya-epidemia jyllää. Kuva: AFP / Lehtikuva