Psykologi painottaa, että ahdistus on normaali tunne, jota jokainen joskus kokee. Liiallisena se voi kuitenkin tuntua musertavalta.
Kurkkua kuristaa, rintaa puristaa ja hengittäminen tuntuu vaivalloiselta. Keho hikoaa ja vapisee, suuta kuivaa ja vatsaa vääntää. Uni ei tule, kun ajatukset vellovat erilaisissa huolissa, murheissa ja tekemättömissä asioissa.
Jos tämä kuulostaa tutulta, olet luultavasti joskus ollut ahdistunut. Se ei ole ihme, sillä kaikki ihmiset kokevat toisinaan ahdistusta, kertoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.
”Ahdistus on normaali tunne, jota jokainen joskus kokee. Sitä ei tarvitse pelätä.”
Lue myös: Ahdistus vei Katjalta, 44, lopulta toimintakyvyn: ”Lapsuudenperheestäni puuttuivat tunnetaidot”
Ahdistuksella on tärkeä tehtävä
Ahdistus on epämiellyttävä tunne, joten moni toivoo, ettei tuntisi sitä lainkaan. Heiskasen mukaan ahdistuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä ihmisen selviytymisen kannalta, sillä sen avulla keho viestii meille uhkaavista asioista ja tilanteista, joihin tulee varautua.
”Ahdistus pitää ihmisen toimintavalmiudessa ja auttaa meitä suojautumaan vaaroilta. Parhaimmillaan se tukee ihmisen selviytymistä.”
Joskus ahdistus kääntyy kuitenkin tarkoitustaan vastaan.
”Jos ahdistus on liiallista tai kohdistuu toistuvasti asioihin, jotka eivät ole uhka, se ei enää auta, vaan haittaa selviytymistä”, Heiskanen kertoo.
Hän konkretisoi hyödyllisen ja haitallisen ahdistuksen eroa esimerkillä, jossa ihminen ahdistuu tulipaloriskistä.
”Jos ajatus tulipalosta ahdistaa siten, että se saa tarkistamaan palovaroittimen patterit säännöllisesti ja sulkemaan sähkölaitteet kotoa lähtiessä, palvelee ahdistus ihmisen selviytymistä. Liialliseksi ja arkea haittaavaksi se muuttuu silloin, kun sähkölaitteet on tarkistettava kymmeniä kertoja ja lähteminen viivästyy.”
Jos oma ahdistus muistuttaa jälkimmäistä, kehottaa Heiskanen hakeutumaan ammattilaisen vastaanotolle, sillä arkea haittaava ahdistus voi olla merkki ahdistuneisuushäiriöstä.
”Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Ne aiheuttavat merkittävää inhimillistä kärsimystä ja työkyvyttömyyttä, mutta niihin on olemassa tehokkaita hoitokeinoja.”
Heiskanen kertoo, että ahdistuneisuushäiriöt ovat jonkin verran yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Älä pakene, vaan pysähdy tunteen äärelle
Stressin aiheuttama ahdistus on monelle tuttua. Kun aikataulut paukkuvat, hommat kasaantuvat ja vastuut painavat, voi kurkkua kuristaa, rintaa puristaa ja kainalot hiota.
Joskus kuormitus on niin kovaa, että arkinenkin ahdistus muuttuu liialliseksi. Näissä tilanteissa Heiskanen kehottaa pysähtymään tunteen äärelle sen sijaan, että sitä yrittäisi paeta tai vältellä.
”Pysähdy tunteen äärelle ja pyri ymmärtämään ja tunnistamaan, mitkä asiat synnyttävät, laukaisevat ja ylläpitävät ahdistustasi. Kun ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, mieli rauhoittuu ja ahdistuksen säätely helpottuu.”
Heiskanen kannustaa pysähtymään tunteen äärelle, vaikka se tuntuisi vaikealta. Oloa voi pyrkiä rauhoittamaan esimerkiksi hengitysharjoituksilla tai muilla itselle toimivilla rentoutustekniikoilla.
”On myös hyvä muistaa, että ahdistuksesta huolimatta on mahdollista pärjätä ihan hyvin”, hän muistuttaa.
Nämä kolme keinoa voivat helpottaa ahdistuksen hallintaa
Heiskanen nimeää kolme asiaa, jotka voivat helpottaa ahdistuksen hallintaa ja sen kanssa selviytymistä: tunteen tunnistaminen, uhkakuvien konkretisointi ja ahdistuksen hyväksyminen.
”Ahdistuksen tunnistaminen auttaa säätelemään ahdistusta. Ahdistuksessa ei ole tunteena mitään pahaa, joten yritä olla moittimatta itseäsi siitä ja koeta suhtautua itseesi ja tuntemuksiisi lempeydellä.”
Heiskasen mukaan ahdistusta voi helpottaa ‘uhkien’ eli ahdistusta aiheuttavien asioiden konkretisointi. Monissa tilanteissa, joissa tunnemme ahdistusta, eivät pahimmatkaan uhkakuvat ole todellisuudessa vaarallisia.
”Uhkien konkretisointi voi auttaa säätelemään ahdistusta. Kysy itseltäsi kysymyksiä, kuten ‘Onko uhka todellinen?’, ‘Mitä pahimmillaan tai parhaimmillaan voi tapahtua?’, ”Mitä sitten tapahtuu?” ja ‘Miten selviytyisin seurauksista?’”
Usein mieleemme jäävät vain ne ahdistavat tilanteet, joissa uhkakuvat ovat toteutuneet. Heiskanen kehottaa kuitenkin muistuttamaan itseä myös niistä tilanteista, joissa ne eivät toteutuneet tai parhain mahdollinen tapahtui.
”Tosiasia on, että elämä on arvaamatonta, mutta koska tahansa voi sattua myös jotakin hyvää.”
Heiskasen mukaan on tärkeää myös hyväksyä ahdistus osaksi tunteiden kirjoa.
”Aidosti vaarallisissa tilanteissa, kuten väkivaltatapauksissa, ahdistuksen ja pelon kuuluukin aktivoitua. Se on hyvä merkki.”
Hän kehottaa kuitenkin suhtautumaan itseensä myötätunnolla ja ymmärryksellä myös niissä tilanteissa, joissa ahdistuksen aiheuttaja ei todellisuudessa aiheuta hengenvaaraa, sillä ihminen voi olla kovilla muulloinkin. Heiskasen mukaan empatia itseä kohtaan usein helpottaa haastavan tunteen käsittelyä.
”Itseään voi puhutella myötätuntoisesti toteamalla esimerkiksi ‘Tämä tunne on normaali, sillä olen lujilla tässä tilanteessa. Minulla on lupa kokea näin’. Kun ymmärtää, hyväksyy ja sanoittaa ahdistuksen merkityksen, sen säätely helpottuu.”
Uskalla puhua ja pyytää apua
Ahdistuksen tunnistamisen, konkretisoinnin ja hyväksymisen lisäksi Heiskanen painottaa myös puhumisen merkitystä.
”Älä jää tunteidesi kanssa yksin. Puhu ihmisille, joihin luotat. Yksityisten palveluntarjoajien kautta pääsee myös psykoterapeutin tai psykiatrin vastaanotolle ilman lähetettä.”
Jos ympärillä ei ole ihmisiä, joihin tukeutua, on kertaluontoista keskusteluapua saatavilla MIELI ry:n Kriisipuhelimesta numerossa 09 2525 0111. Kriisipuhelin päivystää suomeksi ympäri vuorokauden. Numeroon voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Lue myös Kotiliesi.fi: Joko tunnet mielen ensiaputaidot? 4 tutkitusti toimivaa TIPP-taitoa auttavat tiukassa paikassa
Sinua voi kiinnostaa myös:
