Epäterveellinen ruokavalio alkaa näkyä kognitiivisissa toiminnoissa, kuten muistissa ja oppimisessa hyvin nopeasti, ilmenee eläintutkimuksessa.


Epäterveellinen ruokavalio voi vaikuttaa aivoihin jo päivissä, todetaan tutkimuksessa. Adobe Stock/AOP
Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä epäterveellinen ruokavalio ja usein siihen liittyvä metabolinen oireyhtymä (MBO) on yhdistetty muistia uhkaaviin tekijöihin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että metabolinen oireyhtymä liittyy kognitiiviseen heikkenemiseen ja muistin heikkenemiseen, jopa Alzheimerin taudin riskiin.
Uudessa tutkimuksessa on tunnistettu mekanismi, joka saattaa olla tämän vaikutuksen taustalla.
Neuron-lehdessä julkaistu tutkimus etsii syitä sille, miksi muistihäiriöitä esiintyy pitkäaikaisen runsasrasvaisen ruokavalion seurauksena.
Tutkimus tehtiin hiirillä.
Sen tekijät havaitsivat, että metaboliseen oireyhtymään liittyvät ongelmat aineenvaihdunnassa häiritsevät muistin kannalta tärkeän aivojen hippokampuksen toimintaa.
Aivot käyttävät noin 20 prosenttia ihmisen käyttämästä energiasta. Tästä syystä ne ovat tutkijoiden mukaan erityisen herkkiä ravinnon laadulle. Tutkijoiden mukaan yhä useammat todisteet viittaavatkin siihen, että ruokavaliolla on ratkaiseva rooli kognitiivisissa toiminnoissa.
Näyttää siltä, että juuri hippokampus saattaa olla erityisen altis runsasrasvaisen ruokavalion aiheuttamille ongelmille.
Erityisen haitallista metabolisen oireyhtymän kannalta on tyydyttyneen rasvan, sokerin ja vähäkuituisten hiilihydraattien runsas käyttö, sillä ylimääräisestä energiasta syntyy maksassa tyydyttynyttä rasvaa. Adobe Stock / AOP
Muutoksia aivoissa
Tutkijat laittoivat hiiret kahden päivän ajan runsasrasvaiselle ruokavaliolle: siinä oli 58 prosenttia rasvaa, 25 prosenttia hiilihydraatteja ja 17 prosenttia proteiinia.
Tutkijat mittasivat hermosolujen aktiivisuutta hiirten hippokampuksessa.
He keskittyivät erityisesti siihen hippokampuksen alueeseen, jota pidetään erityisen tärkeänä uusien muistojen muodostumisessa.
Runsasrasvainen ruokavalio aiheutti yliaktiivisuutta alueen hermosoluissa. Tämä näyttää aiheuttaneen muistiongelmia.
Ruokavalion aikana hiirten kognitiivinen suorituskyky, mukaan lukien muisti, heikkeni. Koe-eläinten muu käyttäytyminen pysyi normaalina.
Elintapojen muuttaminen terveelliseempään suuntaan ehkäisee ja hoitaa metabolista häiriötä ja samalla suojaa myös sydän- ja aivoterveyttä. Adobe Stock / AOP
Jo parissa päivässä
Vaikka kyseessä oli hiiritutkimus, tulokset voivat olla merkityksellisiä ihmisten kannalta, sanoo solubiologian ja neurologian professori Patric K. Stanton Medical News Today-sivustolla. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.
Stanton kertoo yllättyneensä, että runsasrasvaisen ruokavalion vaikutukset muistiin näkyivät jo muutamassa päivässä.
– On melko todennäköistä, että tällaiset hermosolut, joita on myös ihmisillä, voisivat olla erityisesti nopeiden kognitiivisten vaikutusten taustalla, joita runsasrasvainen ruokavalio aiheuttaa. Olemme jo pitkään tienneet metabolisen oireyhtymän, ylipainon ja epäterveellisten rasvaisten ruokavalioiden mahdollisen yhteyden dementiaan.
Stantonin mukaan tulokset viittaavat myös siihen, että runsasrasvaisen ruokavalion vaikutukset aivoihin alkavat paljon aikaisemmin kuin painonnousu ja tyypin 2 diabetes.
Jatkossa ihmisiä koskevien tutkimusten avulla voitaisiin ymmärtää paremmin, miten ruokavaliotekijät voivat vaikuttaa aivojen terveyteen erityisesti metabolisen oireyhtymän osalta.
LUE MYÖS
Onko sinulla MBO?
Metabolinen oireyhtymä (MBO) on tila, jossa yhdistyvät monet aineenvaihdunnalliset ongelmat.
Ihmisellä on usein silloin samaan aikaan keskivartalolihavuutta, kohonnut verenpaine, häiriintynyt rasva-arvojen aineenvaihdunta sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.
Metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät yli kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä ja naisista yli neljäsosalla.
Oireyhtymä lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Se viisinkertaistaa diabeteksen riskin.
Metabolisesta oireyhtymästä on kyse, jos vähintään 3 näistä toteutuu:
1. Vyötärön ympärys ylittää miehellä 100 cm ja naisella 90 cm.
2. Veren triglyseridien määrä on suurentunut (yli 1,7 mmol/l).
3. Veren HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin määrä on pienentynyt (alle 1,0 mmol/l miehellä ja alle 1,3 mmol/l naisella.
4. Verenpaine on koholla (130/85 mmHg tai enemmän).
5. Yön paaston jälkeen otettu verensokeri on ylärajoilla tai kohonnut (plasman glukoosipitoisuus 5,6 mmol/l tai enemmän).
Lähde: Terveyskirjasto.fi