Ahdistus on normaali tunne, mutta kun se alkaa häiritä elämää, on hyvä pysähtyä. Psykologi kertoo, mistä haitallisen ahdistuksen tunnistaa.
Onko olosi usein huolestunut ja rauhaton? Vatvotko menneitä ja tulevia asioita? Tuntuuko, ettet selviä arjessa käytännön asioista? Onko pää sumuinen, eikö uni tule?
Tällaiset oireet voivat kieliä ahdistuksesta.
Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemen mukaan ei ole ihme, että ahdistuneisuus tuntuu lisääntyneen. Sodat, ilmastokriisi, taloushuolet ja maailman tilanne aiheuttavat monille epävarmuutta ja ahdistuksen tunnetta. Lisäksi arki ja työelämä ovat muuttuneet yhä nopeatempoisemmiksi.
– Nyky-yhteiskunnassa korostetaan tehokkuutta, tuottavuutta ja jatkuvaa kehitystä. Vaikka palautumisen tärkeydestäkin puhutaan, on suorituskeskeisyys yhä vallalla, Huhtiniemi sanoo.
Ahdistus voi kummuta myös hälystä ja ylikuormituksesta. Digitalisaatio on johtanut informaatiotulvaan ja luonut kulttuurin, jossa ihmisten oletetaan olevan aina tavoitettavissa. Aistitkin ovat kovilla: jatkuvat viestit, hälytykset ja visuaaliset ärsykkeet voivat kuormittaa hermostoa ja vaikeuttaa palautumista.
”
Yhteisöllisyys tuntuu kadonneen. Moni voi jäädä huolien kanssa yksin, mikä lisää ahdistusta.
Erityisesti nuorten ahdistusta voi lisätä myös sosiaalinen media ja siihen liittyvä vertailukulttuuri.
– Somessa nostetaan usein esiin vain arjen ja työelämän huippuhetkiä ja positiivisia asioita. Nuori, jolle ei ole vielä ehtinyt kertyä työkokemusta, voi kokea, ettei hän tule ikinä pääsemään samalle tasolle kuin muut. Lisäksi ulkonäön ja elämäntyylin jatkuva vertailu muihin voi heikentää itsetuntoa ja lisätä ahdistuneisuuden riskiä.
Huhtiniemi on huolissaan myös yksinäisyyden lisääntymisestä ja nykymaailman yksilökeskeisyydestä. Moni voi jäädä huoliensa kanssa yksin, mikä lisää ahdistusta.
– Yhteisöllisyys ja yhteisön tuki tuntuu kadonneen. Vaikka verkossa oltaisiinkin yhteydessä muihin, näemme toisiamme kasvokkain yhä harvemmin.
Ahdistus ei ole aina vaarallista
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan huolestunutta tai pelonsekaista tunnetilaa, johon liittyy tietoinen tai tiedostamaton huoli jostakin tapahtuneesta tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta.
Ahdistus voi tuntua esimerkiksi levottomuutena, lamaannuksena, pelkona tai hallitsemattomana paniikkina.
”
Hetkelliset ahdistuksen tunteet kuuluvat normaaliin elämään.
Mari Huhtiniemi muistuttaa, että ahdistus on inhimillinen ja elämään kuuluva tunne, jota kaikki kokevat joskus. Lievä hetkellinen ahdistus on jopa hyvästä, sillä se ohjaa ihmistä toimimaan ja tekemään muutoksia ja auttaa välttämään vaarallisia tilanteita.
– Hetkelliset ahdistuksen tunteet kuuluvat ihan normaaliin elämään. Voi olla tavallista, että päivittäin nousee useitakin kertoja hetkellisiä ahdistuksen tunteita, eikä todennäköisesti silti ole syytä huoleen.
5 huolestuttavaa oiretta
Mari Huhtiniemi nimeää viisi merkkiä, jotka voivat paljastaa, että ahdistuneisuus ei ole enää normaalin vaihtelun mukaista:
-
Pitkäkestoisuus. Ahdistuneisuutesi jatkuu useita viikkoja, on jatkuvasti läsnä ja on vaikeasti hallittavaa. Mielessäsi pyörii jatkuvasti huoliajatuksia, joita et pysty katkaisemaan.
-
Huoliajatukset haittaavat arkea. Töihin meneminen, työtehtävistä selviytyminen tai käytännön asioiden hoitaminen on lähes mahdotonta. Pienetkin tehtävät tai asiat voiva tuntua ylivoimaisilta.
-
Keholliset oireet. Ahdistukseen liittyy voimakkaita fyysisiä oireita, kuten levottomuutta, hengenahdistusta ja sydämen tykytystä.
-
Uniongelmat. Unesi on katkonaista, näet painajaisia, sinulla on vaikeuksia nukahtaa tai heräilet ahdistuksen takia pitkin yötä ja olet siksi päivällä väsynyt. Tästä voi seurata noidankehä: heikko uni lisää huoliajatuksia ja huoliajatukset lisäävät univaikeuksia.
-
Elämänpiiri kapenee. Sosiaalisista tilanteista on tullut niin ahdistavia, että jätät ne väliin. Alat vältellä paikkoja ja ihmisiä, harrastukset jäävät pois etkä kykene menemään töihin ihmisten ilmoille.
Jos tunnistaa näitä merkkejä itsessään, on syytä hakeutua avun piiriin, Huhtiniemi sanoo.
”
Omaa mielenterveyttä voi ja kannattaa vahvistaa päivittäin jo ennen kuin isompia haasteita ilmenee.
Vakavia hälytysmerkkejä ovat pitkäkestoinen unettomuus sekä pitkään – esimerkiksi useita viikkoja – jatkuneet keholliset oireet, joille ei löydy somaattista tai fyysistä selitystä. Erityisen huolestuttava oire on toivottomuuden tunne ja näköalattomuus sekä itsetuhoiset ajatukset.
– Toivottavasti apua jaksettaisiin hakea jo ennen näitä vakavia hälytysmerkkejä..
On fakta, että toiset ovat herkempiä ahdistumaan kuin toiset. Tyypillisesti ahdistusherkät tarkkailevat omia tunteitaan, ajatuksiaan ja kehollisia tuntemuksiaan muita intensiivisemmin. He saattavat kokea jännitystä helpommin kuin muut ja reagoivat herkemmin stressiin ja muutoksiin.
Mari Huhtiniemi muistuttaa, että omaa mielenterveyttä voi ja kannattaakin vahvistaa päivittäin jo ennen kuin haasteita ilmenee.
– Perusasioista huolehtiminen on tärkeintä. Riittävä palautuminen ja uni, säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, terveellinen ruokavalio, liikkuminen, mielekkäät harrastukset ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen tekevät mielelle hyvää.
Mistä apua?
-
Soita 112, jos tilanne on hengenvaarallinen (esimerkiksi silloin, jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia).
-
Viranomaisapua saa ottamalla yhteyttä lähiterveysasemaan, päivystykseen tai oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
-
Työssä käyville ensisijainen ja nopein aputaho on usein työterveyshuolto, opiskelijoille opiskelijaterveydenhuolto.
-
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
-
Mieli ry:llä on myös kriisikeskuksia useilla paikkakunnilla. Ne tarjoavat keskusteluapua maksutta ja ilman lähetettä.
-
Netissä apua tarjoavat Mieli ry:n Kriisichat, Tukinet sekä Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chat. Sekaisin-chat tarjoaa keskusteluapua 12–29-vuotiaille.