Ähtäri, Virolahti ja Multia joutuvat valtiovarainministeriön suurennuslasin alle vaikean taloustilanteensa vuoksi. Ähtärillä on kriisikuntamenettelystä jo vankka kokemus.
Avaa kuvien katselu
Pandoistaan tunnetuksi tullut Ähtäri on päätynyt kriisikunnaksi jo vuosina 2007 ja 2017. Kuvankäsittely: Kalle Niskala. Kuva: Pasi Takkunen ja Tarmo NiemiJuttu tiivistettynä
- Ähtäri on kolmatta kertaa kriisikuntamenettelyssä, aiemmat kerrat olivat vuosina 2007 ja 2017.
- Menettelyn syynä on vaikea taloustilanne ja alijäämät, jotka ylittävät laissa määritellyt rajat.
- Valtiovarainministeriö arvioi, voiko kunta nostaa taloutensa tasapainoon ja tarjota lakisääteiset palvelut.
- Kuntaliiton Sanna Lehtonen varoittaa poliittisesta päätöksentekokyvyttömyydestä ja korostaa kuntapäättäjien vastuuta talouden hoidossa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kriisikuntamenettelyyn joutuminen on kuntakentässä suhteellisen harvinaista, mutta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle Ähtärille kerta on jo kolmas.
Arviointimenettelyn syynä on kuntien vaikea taloustilanne ja etenkin talouteen kertyneet alijäämät, jotka ylittävät kuntalaissa määritellyt rajat.
Menettelyyn joutuminen tarkoittaa, että valtiovarainministeriö ottaa kunnan tilanteen arvioitavakseen.
Yhdessä kartoitetaan, pystyykö kunta nousemaan vielä taloudellisesti jaloilleen, tarjoamaan kuntalaisilleen lakisääteiset palvelut ja jatkamaan itsenäisenä. Tätä varten kunta esittää toimenpiteitä, ja niiden toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutusta talouteen puntaroidaan.
Kunta voi päätyä arviointimenettelyyn näistä syistä:
Kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa tai
Asukasta kohden laskettu alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa tai
Rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden neljä tunnuslukua ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
- Kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia
- Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti
- Asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla
- Konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.
Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntalaki
Poliittinen päätöksenteko sakkaa
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta kertoo, että yleensä yksi kierros arviointimenettelyssä riittää saamaan kunnan talouden tasapainoon. Ähtärin kaltaiset kunnat ovat harvassa.
Lehtonen muistuttaa, että kuntien pitäisi pystyä huolehtimaan taloudestaan itse viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien voimin. Jos näin ei tapahdu, poliittisessa päätöksenteossa on jotain pielessä.
– Kriisikuntamenettelyyn joutuminen on iso merkki poliittisesta päätöksentekokyvyttömyydestä ja sitä pitää ehdottomasti tarkastella uudelleen, jos kunta siihen joutuu, Lehtonen sanoo.
Hän painottaa, että vaaleilla valittujen päättäjien tehtävä on päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta.
– Ja jos siinä onnistutaan hyvin, ei kriisikuntamenettelyä tarvita.
Lehtonen arvioi yhdeksi osasyyksi Ähtärin tilanteeseen sen, että kriisikuntakriteerit laajenivat kuutisen vuotta sitten koskemaan koko kuntakonsernia.
– Talouden tunnuslukuja katsotaan nyt koko kuntakonsernin kannalta, ja emokunnan lisäksi myös tytäryhteisöjen taloudellinen tilanne vaikuttaa lopputulemaan.
”Kuntapäättäjien pitäisi pystyä tekemään päätökset itse”
Kriisikunnaksi joutumisen ei pitäisi tulla yllätyksenä, sillä kunnat seuraavat talouttaan juurikin kriisikuntakriteerien avulla.
– Kun kriteerit ovat vihreällä, kaikki on hyvin eikä taloudessa ole isompia sopeuttamis- tai tasapainottamistarpeita. Sitten kun mennään keltaiselle, tarkkaavaisuuden pitää kyllä lisääntyä. Punaisella kriisikuntakriteerit ovat jo täyttyneet ja arviointimenettelyn käynnistäminen on lähellä, Sanna Lehtonen sanoo.
Kriisikunta-statukseen suhtaudutaan kunnissa eri tavoin. Osalle se on epäonnistuminen, toisille helpotus, kun tilanteeseen saadaan ulkopuolista apua, vaikka ilman sitä pitäisi pärjätä.
– Kyllä paikallisten kuntapäättäjien pitäisi silti pystyä yhteistyöllä ja vastuullisella talouden päätöksenteolla tekemään itse ne päätökset. Ei ole missään nimessä tavoite, että valtiovarainministeriötä tarvitaan ratkomaan näitä asioita, Lehtonen summaa.
Jos kunta ei pysty turvaamaan asukkaidensa lakisääteisiä palveluita, edessä voi olla kuntaliitos. Ähtärin, Virolahden ja Multian tulevaisuus selvinnee vuoden sisällä.