Helsingin Sanomien tutkivan toimittajan Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirja räväyttää silmille suomalaisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan sokean pisteen.
Sen, miten Suomeen on juurtunut ulkomaalaisten työntekijöiden järjestelmällinen hyväksikäyttö. Ilmiö näkyy etenkin ravintola-, siivous-, maatalous- ja rakennusaloilla.
Teittinen paljastaa kirjassa uusia hyväksikäyttötapauksia.
Kirjassa kerrotaan Rantasalmella sijaitsevan Järvisydän-hotellin polkeneen ukrainalaisten sotapakolaisten työehtoja. Poliisilla on myös käynnissä ihmiskauppatutkinta thaimaalaisten työntekijöiden riistämisestä.
Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen kertoi Ylelle kommentoivansa asiaa maanantaiaamun aikana.
Teittinen kertoo myös, että siivousyritys SOL Palveluissa on vuosien ajan pyörinyt laiton kynnysrahatoiminta. Bangladeshista, Filippiineiltä ja muista maista Suomeen tuoduilta siivoojilta on peritty maksu työpaikasta. SOLin johdon väitetään olleen tietoinen toiminnasta.
SOL Palveluiden hallituksen puheenjohtaja Juhapekka Joronen vastasi Ylelle sähköpostitse, että yritys ei hyväksy kynnysrahojen ottamista, alkaa selvittää kirjan väitteitä ja ottaa ne vakavasti.
Jorosen mukaan SOL Palvelut on saanut yhden kerran perustellun vihjeen kynnysrahoista, ja tämä tapahtui tammikuussa 2025. Kaksi työntekijää myönsi tällöin SOLin omassa selvityksessä maksaneensa kynnysrahoja SOLin entiselle työntekijälle.
SOL vei asian poliisille tutkittavaksi helmikuussa. Poliisi kysyi yritykseltä lisätietoja asiasta kesäkuussa, ja poliisille vastattiin heinäkuussa. Tämän jälkeen poliisi ei ole Jorosen mukaan palannut asiaan.
Teittinen kuvaa kirjassaanv myös virolaisen järjestäytyneen rikollisuuden tuoneen Suomeen ukrainalaisia ja muita ulkomaalaisia rakennusmiehiä, jotka ovat tehneet työtä palkatta, kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa.
Toiminnan järjestelmällisyys yllätys
Pakkotyö, alipalkkaus ja orjuuden kaltaiset olot eivät olekaan poikkeus vaan ulkomaalaisille työntekijöille aivan tavallinen käytäntö. Sama riiston kaava toistuu aloilla, kansallisuuksissa ja vielä vuosikymmenestä toiseen.
Työstään palkittu Teittinen on paljastanut laajamittaisen työntekijöiden hyväksikäytön nepalilaisissa ravintoloissa, ja thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtaloa on puitu oikeudessa useita vuosia.
Ja tapauksia paljastuu jatkuvasti lisää.
Viimeksi lauantaina STT uutisoi Meyerin Turun telakan alihankkijoiden työsopimusten epäkohdista. Ukrainalaiset työntekijät olivat työskennelleet ilman palkanlisiä ja tehneet ylipitkiä päiviä.
Suomeen on syntynyt eräänlainen työmarkkinoiden pohjakerros, jonka mahdollistavat sekä yhteiskunnan rakenteet että välinpitämättömyys.
Vaikka ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on ollut viranomaisten ja päättäjien tiedossa, katse on käännetty poispäin ja riisto on jatkunut.
Avaa kuvien katselu
Helsingin Sanomien tutkiva toimittaja Paavo Teittinen kertoo, että hänen maailmankuvansa on muuttunut kyynisemmäksi ilmiötä selvittäessä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaAvun saaminen vaikeaa, uhrit vaikenevat pelon takia
Moni uhri on kyllä yrittänyt hakea apua sinnikkäästi korkeiden riskien uhalla – mutta kirjan mukaan järjestelmä kääntyy heitä vastaan.
Kokki Bilalin, kotiapulainen Pritin, siivooja Firasin, rakennusmies Florianin sekä maataloustyöntekijöiden Andrein ja Lesyan kokemukset piirtävät kirjassa karun kuvan Suomessa työskentelystä ja avun etsimisestä aivan sietämättömässä tilanteessa.
Kirjan mukaan moni uhriksi joutunut vaikenee myös pelosta ja oman etnisen yhteisön painostuksesta.
Avaa kuvien katselu
Thaimaalainen marjanpoimija poimii mustikoita kuusamolaisessa metsässä. Kuvituskuva. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Ulkomaalaiset työntekijät ovat usein täysin työnantajansa armoilla, koska heidän oleskelulupansa on riippuvainen työpaikasta. Pelko työpaikan menetyksestä ja karkotuksesta mahdollistaa hyväksikäytön.
Ulkomaalaisilta työntekijöiltä on kirjan mukaan myös peritty suuria ”kynnysrahoja” työpaikkaan pääsystä. Velka sitoo heidät työnantajaan ja pakottaa sietämään huonoja oloja.
Monissa etnisissä yhteisöissä, kuten nepalilaisissa ravintolapiireissä, työnantajat muodostavat verkostoja, joissa uhreja painostetaan vaikenemaan ja tottelemaan.
Suomalaiset hyötyvät halpatyövoimasta
Paavo Teittinen paljastaa kirjassaan ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvän kaksinaismoralismin.
Suomalaiset hyötyvät halvemmista palveluista ja ruuasta, ja yhteiskunta katsoo usein läpi sormien ulkomaalaisten työntekijöiden olosuhteita – niin kauan kuin siitä ei koidu suoraa haittaa valtaväestölle.
Hyväksikäyttö ulottuu myös julkisesti rahoitettuihin hankkeisiin ja palveluihin. Kuntien ja kaupunkien kilpailutukset mahdollistavat halvimman hinnan tavoittelun kautta työehtojen polkemisen.
Kirjassa esitellään esimerkiksi Espoon koulujen siivoamisesta vastaavien yritysten työoloja, joista Teittinen on kirjoittanut myös HS:ssä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmista huolimatta viranomaiset ja oikeusjärjestelmä eivät toimi uhrien eduksi, Teittinen katsoo.
Poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet epäonnistuvat usein ihmiskaupan ja pakkotyön tunnistamisessa ja tutkimisessa. Juttujen tutkinnat seisovat vuosia tai syytteitä ei nosteta. Lopulta tuomiot ovat lieviä ja uhrien on vaikea saada korvauksia.
Avaa kuvien katselu
Koulusiivooja imuroi oven ylärakenteita. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / YleUudistukset hitaita ja riittämättömiä
Kirjailija-toimittaja Teittinen kuvaa kirjassaan, miten hänen maailmankuvansa on muuttunut kyynisemmäksi ilmiötä selvittäessä. Kirjasta voi aistia myös turhautumista, kun samat epäoikeudenmukaisuudet toistuvat uhrien puheissa ja tapauksissa kerta toisensa jälkeen.
Vaikka ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleisessä tiedossa, poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännön muutoksilla on puututtu siihen hitaasti ja usein vain pakon edessä.
Teittinen sanoo, että työsuojeluvalvonnan ja rikostutkinnan resurssit ovat aivan riittämättömiä tapausten yleisyyteen nähden.
Teittisen mielestä nykyinen järjestelmä on syvästi epäoikeudenmukainen. Hän vaatii poliitikoilta ja viranomaisilta toimia, jotta Suomi olisi aidosti oikeusvaltio myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Teittinen on tehnyt kirjaa varten laaja taustatutkimusta hyödyntäen uhrien kertomuksia ja tapausten oikeudenkäyntiaineistoja. Monista kirjan tapauksista on tehty juttuja Helsingin Sanomiiin.
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä puhutaan maanantaina myös Ylen Aamussa:
