Saksalaislegenda Martin Schmittin mukaan telemark-alastulo lisää mäkihypyn polvivammojen riskiä.
Avaa kuvien katselu
Martin Schmitt voitti urallaan maailmancupin kokonaiskilpailun kausina 1998–1999 ja 1999–2000. Kuva: Marcin Golba/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press
Ikävät kaatumiset ovat varjostaneet naisten mäkihypyn kesäkautta, kun esimerkiksi Eva Pinkelnigin ja Alexandria Loutittin olympiahaaveet menivät Val di Fiemmessä pipariksi polvivammojen takia.
Nelinkertainen maailmanmestari ja kahdesti maailmancupin kokonaiskilpailun voittanut saksalaislegenda Martin Schmitt, 47, ehdottaa radikaalia muutosta loukkaantumisten ehkäisemiseksi: telemark-alastulosta luopumista.
Telemarkissa laskeudutaan toinen jalka hieman toisen edellä, ja siitä palkintaan paremmilla pisteillä kuin tasajalka-alastulosta.
– Nämä loukkaantumiset eivät johdu kaatumisesta, vaan kaatuminen johtuu loukkaantumisesta. Kun hyppääjä laskeutuu, polven ristisiteet repeytyvät tai polvi antaa periksi iskun vaikutuksesta, Schmitt sanoi Die Flugshow -podcastissa.
Ennen telemark-alastulo pystyttiin Schmittin mukaan tekemään turvallisemmin, koska välineet olivat erilaisia.
Hänen mukaansa esimerkiksi nykyiset tappisiteet vaikeuttavat turvallista alastuloa, vaikka ne ovat tehneet ilmalennosta aiempaa rauhallisempaa.
– Kaikki tämä johtaa siihen, että urheilija pakotetaan luonnottomaan laskeutumisasentoon, joka on yksinkertaisesti huono. Se johtaa vääjäämättä lisääntyviin polvivammoihin.
Schmittin mukaan suuret harjoitus- ja kilpailumäärät voivat johtaa polvien rasittumiseen, jolloin vammariski kasvaa.
– Jos urheilijoiden terveys on tärkeintä, telemark pitäisi jättää pois, Schmitt lataa.
Avaa kuvien katselu
Eva Pinkelnig jouduttiin kantamaan paareilla mäkimontusta Val di Fiemmen kesä-GP:ssä. Kuva: Agence String / SplashNews.comNorjalaiset torppaavat
Norjalaishyppääjä Johann Andre Forfang suhtautuu Schmittin näkemyksiin epäillen.
Forfangin mielestä äskettäiset kaatumiset ja loukkaantumiset johtuvat enemmänkin tekniikasta sekä välineistä ja kunnollisen telemark-alastulon puutteesta.
– Laskeutuminen tapahtuu liian kovalla vauhdilla. Välinesääntöjä tulisi muokata niin, että vauhti on hitaampi hypyn lopussa, Forfang sanoi NRK:lle.
Myös Forfang myöntää, että telemark-alastulon korostaminen voi mennä liiallisuuksiin.
– Jos halutaan, että pisin hyppy voittaa, erittäin pitkien siivujen turvallisesta alastulosta ei pitäisi rangaista, sillä tietyn pisteen jälkeen tasajalka-alastulo on paras vaihtoehto.
NRK:n mäkihyppykommentaattori ja entinen hyppytuomari Arne Scheie kertoo vastustavansa Schmittin ideaa.
– Polvivammat ovat ikäviä, mutta en ole huomannut, että ne olisivat lisääntyneet telemarkin takia. Olisi sääli, jos telemark-alastulosta luovuttaisiin.