Juttu tiivistettynä
- Poliisit johdattivat oikeutta harhaan hankkiessaan lupia Anom-peiteoperaatiolle, selviää Ylen ja ulkomaisten medioiden näkemistä asiakirjoista.
- FBI:n johtamassa operaatiossa rikolliset houkuteltiin käyttämään Anom-puhelimia, jotka lähettivät tietoja salaa viranomaisille.
- Operaatio pysäytti tuolloin amfetamiinin maahantuonnin Suomeen, mutta sen laillisuus on herättänyt kysymyksiä.
- Viranomaisten hakemissa etsintäluvissa on jätetty kertomatta totuus operaatiosta.
- Suomessa korkein oikeus on linjannut, että Anom-viestit kelpaavat oikeudenkäynneissä todisteeksi lainvastaisesta hankintatavasta huolimatta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Poliisit johtivat oikeutta harhaan hankkiessaan lupia kehuttuun Anom-peiteoperaatioon, selviää Ylen ja kahden ulkomaisen median saamista asiakirjoista.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n johtamassa operaatiossa houkuteltiin rikolliset käyttämään Anom-merkkisiä puhelimia. Laitteet lähettivät kaikki tiedot salaa viranomaisille.
Peiteoperaatio päättyi laajoihin pidätyksiin kesällä 2021. Se oli erityisesti Suomen poliisin näkökulmasta historiallisen tehokas isku: Anom käytännössä pysäytti amfetamiinin maahantuonnin väliaikaisesti.
Anom-puhelimia oli maailmalla noin 12 000. Satoja käyttäjiä pidätettiin iskupäivänä kesäkuussa 2021. Europolin, Hollannin poliisin ja Australian poliisin arkistokuvaa.
Ylen saama satojen sivujen asiakirja-aineisto avaa peiteoperaation taustoja. Asiakirjojen perusteella mukana olleet FBI:n, Europolin ja Liettuan poliisit ovat tarkoituksella salanneet jopa oikeudelta, mistä operaatiossa on kyse.
Avaa kuvien katselu
Ylen saamassa aineistossa FBI:n, Liettuan ja Europolin viranomaiset keskustelevat Anom-operaation toteuttamisesta salaa.Edes oikeudelle ei paljastettu totuutta
Anom-operaatio alkoi vuonna 2018, kun FBI palkkasi aiemmin toisessa yrityksessä salattuja puhelimia kehittäneen henkilön. Hänen avullaan FBI toi markkinoille Anom-merkkisen puhelimen.
Asiakkaille sanottiin, että edes poliisit eivät pääse käsiksi viesteihin. Todellisuudessa viranomaiset näkivät kaikki viestit, kuvat ja sijaintitiedot.
Puhelinten tiedot kopioitiin salaa Liettuan Šiauliaissa sijaitsevalle poliisin hallitsemalle palvelimelle. Sieltä data lähetettiin kolme kertaa viikossa FBI:lle, joka puolestaan välitti ne Suomen kaltaisiin kumppanimaihin.
Operaation laillisuus on jo aiemmin herättänyt kysymyksiä. Normaalisti poliisi saa vakoilla ihmisen puhelinta vain rajatusti ja silloinkin tiettyyn rikosepäilyyn liittyen.
Anomissa poliisi luki kaikkien käyttäjien kaikki viestit – riippumatta siitä, epäiltiinkö ketään mistään. Tämänkaltainen massavalvonta on lähtökohtaisesti EU:ssa ja Yhdysvalloissa lainvastaista.
Ylen näkemien liettualaisten etsintälupien perusteella poliisi antoi oikeudelle harhaanjohtavaa tietoa.
Avaa kuvien katselu
Etsintäluvassa ei kerrota, että se kohdistuu poliisin kehittämiin puhelimiin, jotka käyttävät poliisin hallitsemaa palvelinta.
Etsintälupa kohdistui kansainvälisten rikollisten käyttämään palvelimeen. Rikospoliisi sai oikeudelta luvan kopioida palvelimen sisällön kolmesti viikossa.
Luvissa ei mainittu, että palvelin oli todellisuudessa poliisin hallitsema. Poliisi sai siis oikeudelta luvan kopioida tiedot omalta palvelimeltaan.
Luvista ei myöskään käy ilmi, että operaation taustalla oli poliisin itsensä kehittämä ja rikollisille markkinoima salattu puhelin.
Lisäksi luvissa puhutaan ainoastaan palvelimen kopioimisesta. Vaikka näin teknisesti ottaen tehtiinkin, lopputulos oli, että viranomaiset saivat käyttäjien kaikki viestit, kuvat ja sijaintitiedot lähes reaaliajassa.
FBI:n sähköpostit näyttävät salailun
Yle on nähnyt satoja sivuja etsintälupia ja muita asiakirjoja sekä FBI:n, Europolin ja Liettuan poliisin välisiä sähköposteja.
Aineiston perusteella Liettuan poliisi ja maan Europol-edustaja ohjeistivat amerikkalaisia jättämään keskeisiä tietoja pois näiden lähettämistä kansainvälisistä oikeusapupyynnöistä.
– [Lähetitte] enemmän kuin tarpeeksi informaatiota (…) luultavasti liikaa, Liettuan Europol-edustaja kirjoitti FBI:lle ja liitti perään silmäniskuhymiön.
Liettualaisten ehdotuksesta hakemuksista jätettiin pois muun muassa kaikki maininnat Anom-puhelimista FBI:n kehittäminä salattuina laitteina. Sen sijaan oikeudelle kerrottiin FBI:n tutkivan ”uutta salattujen laitteiden jakeluverkostoa”.
Avaa kuvien katselu
FBI muokkasi oikeusapupyyntöjä Liettuan poliisin ja Europolin liettualaisten edustajien ohjeiden pohjalta.
Lisäksi Liettuan Europol-edustaja kehotti FBI:ta puhumaan palvelimen datan kopioimisesta viestien kaappaamisen sijaan.
Muokkausten tarkoituksena on voinut olla varmistaa, että oikeus myöntää luvan poliisioperaatioon.
– Teimme pieniä muutoksia sanavalinnoissa, jotta voimme välttää ongelmat oikeudessa, Liettuan poliisi kirjoitti sähköpostissaan.
FBI joutui pahoittelemaan
Asiakirjojen mukaan salainen operaatio oli vaarassa paljastua heti alussa, kun amerikkalaiset lähettivät ensimmäisen oikeusapupyynnön ilmeisesti väärille syyttäjille.
– Olemme pyytäneet teitä varmistamaan, että oikeusapupyyntö lähetetään henkilökohtaisesti nimitetyille syyttäjille (…) mutta ei virallista reittiä, Liettuan Europol-edustaja kirjoitti FBI:lle.
FBI:n Baltian maiden attasea vastasi pahoittelevansa tapausta syvästi.
Näin tiedot on varmistettu
Yle, saksalainen Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti sekä liettualainen 15min-uutissivusto saivat käyttöönsä satojen sivujen laajuisen asiakirja-aineiston, joka käsittelee poliisin Anom-peiteoperaatioiden valmistelua.
Operaatiossa olivat avainroolissa Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI, Europol, Liettuan keskusrikospoliisi sekä Liettuan syyttäjänvirasto.
Oikeusapupyynnöt, etsintäluvat ja muu aineisto olivat pitkään salattuja. Yhdysvalloissa oikeus kuitenkin velvoitti FBI:tä luovuttamaan asiakirjat osittain salattuina puolustuksen asianajajille vuonna 2023.
Amerikkalainen tuomioistuin kielsi turvaamistoimella vastaanottajia jakamasta materiaalia ulkopuolisille. Ylen tietojen mukaan aineisto on kuitenkin päätynyt Yhdysvaltojen ulkopuolelle viimeistään alkuvuodesta 2025.
Koska aineisto ei ole julkista, Yle ei ole voinut varmistaa sen aitoutta virallisista lähteistä. Yle on kuitenkin kumppaneineen pyrkinyt verifioimaan asiakirjoja muuta kautta. Useat liettualaiset asianajajat ovat vahvistaneet heidän näkemiensä etsintälupien vastaavan Ylen näkemiä versioita.
Lisäksi aineiston aikajana, yksityiskohdat ja nimetyt henkilöt vastaavat niiden tietojen kanssa, joita Anom-operaatiosta on aiemmin tullut julkisten lähteiden kautta ilmi.
Lähteen suojaamiseksi emme kerro tarkemmin, miten aineisto on päätynyt Ylen käyttöön.
Kesällä 2020 liettualaiset varoittivat amerikkalaisia kumppaneitaan, että kuluva etsintälupa olisi todennäköisesti viimeinen. Viranomaiset eivät kuitenkaan luovuttaneet.
Liettuan poliisi ja syyttäjä neuvottelivat uuden etsintäluvan hakemisesta. Tapaamisen yksityiskohdat eivät selviä aineistosta, mutta pian FBI:ta pyydettiin lisäämään seuraavaan hakemukseen jotain konkreettista tietoa liettualaisista rikollisista.
Näin myös tapahtui: päivitetyssä oikeusapupyynnössä mainittiin juuri huumausainerikoksista pidätetty liettualainen. Operaatio sai oikeudelta jatkoaikaa lähes vuoden, kesään 2021 asti.
Ei tiettävästi suomalaisia mukana
Ylen näkemässä aineistossa ei näy todisteita siitä, että suomalaiset olisivat osallistuneet salailuun.
Suomen keskusrikospoliisi sai ensimmäiset Anom-viestit käyttöönsä tiettävästi vuoden 2021 helmikuussa. Tutkinnanjohtajat ovat aiemmin kertoneet Ylelle, etteivät he aluksi edes tienneet, että taustalla oli FBI:n peiteoperaatio. Asia selvisi kevään mittaan.
Helsingin poliisipäällikkö Jari Liukku oli Anom-operaation aikaan Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikön johtaja.
Yksikkö vastasi Europolin operatiivisesta tuesta operaatioon osallistuville maille. Liukku ei kommentoi sitä, onko hän osallistunut etsintälupien muokkaamiseen Europolin liettualaisten kollegoidensa kanssa.
– En kommentoi näitä tietoja, sinun täytyy tarkistaa niiltä, jotka tällä hetkellä vastaavat toiminnasta, Liukku sanoo.
Europol vastaa, ettei se voi kommentoida oikeusapupyyntöjen eikä kansallisten viranomaisten toimien lainmukaisuutta. FBI kieltäytyi kommentoimasta.
Liettuan poliisi ja syyttäjä eivät myönnä eivätkä kiistä tietoja yhteisessä lausunnossaan. Ne kirjoittavat, etteivät kommentoi rikosjutusta tehtyjä ”subjektiivisia tulkintoja” ja vihjaavat, että taustalla ovat syytetyt tai heidän avustajansa.
Asiantuntijoilta ankaraa kritiikkiä viranomaisille
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen ja Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen pitävät aineistosta esiin nousevia tietoja huolestuttavina.
Tolvasen mukaan Suomessa tuomioistuin ei olisi yksiselitteisesti voinut antaa etsintälupaa tietämättä, mihin se todellisuudessa kohdistuu.
– Ei missään tapauksessa enkä usko että suomalainen poliisi olisi lähtenyt noilla tiedoilla lupaa hakemaankaan. Jos hakisi, siinä olisi kyse virka-aseman väärinkäyttämisestä ja siitä alkaisi rikostutkinta tutkinnanjohtajaa kohtaan, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Pakkokeinojen käytön pitää perustua lakiin, korostaa emeritusprofessori Matti Tolvanen. Anom-operaatiossa näin ei kaikilta osin ole ollut. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Suomessa korkein oikeus linjasi jo vuonna 2023, että Anom-viestit on hankittu Suomen lakien vastaisesti. Oikeus kuitenkin antoi luvan hyödyntää viestejä todisteena – yhtenä perusteena se, että operaatioon oli toisen EU-valtion lupa. Hyttisen mielestä uudet tiedot asettavat tämän argumentin kyseenalaiseen valoon.
– Mitä ilmeisimmin lupa on saatu tuomioistuinta erehdyttämällä, Hyttinen kirjoittaa.
Anomin niin sanotun päähaaran käsittely on edelleen kesken Helsingin hovioikeudessa. Hyttinen ei ota kantaa siihen, voiko paljastus vaikuttaa oikeusprosesseihin. Tolvanen ei usko, että ainakaan jo annettuja tuomioita purettaisiin.
Kumpikin asiantuntija arvostelee Suomen ja muiden maiden viranomaisia Anom-tapauksessa harrastetusta ”warrant shoppingista” eli ilmiöstä, jossa yhden maan lakeja kierretään tarkoituksella hankkimalla todisteita toisen valtion kautta.
– Se on huolestuttava ilmiö ja ongelma oikeusvaltiossa, Tolvanen sanoo.