Uusissa rakennuksissa on useita vakavia ongelmia. Syinä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä valvonnan puute ja tekniset virheet jo rakentamisen aikana.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Uusissa rakennuksissa on vakavia ongelmia, kuten ulkoseinien eristerappauksien vaurioita ja tiiliseinien kosteusongelmia.
Ilmastonmuutos ja kireämmät lämmöneristysvaatimukset tuovat haasteita rakentamiseen ja rakenteiden toimintaan.
Asiantuntija Kasper Käyhkö Tayka Oy:stä moittii erityisesti asuntorakentamisen valvonnan puutteita.
Uusissa rakennuksissa on useita vakavia ongelmia, vaikka nykytiedon mukaisia riskirakenteita käytetään enää harvemmin.
Esimerkiksi melko uusissa kerrostaloissa on löytynyt laajoja vaurioita ulkoseinien eristerappauksista. Edullisuutensa takia rakennusyhtiöiden suosimassa tekniikassa tehdään ohut rappauskerros suoraan eristevillan päälle.
– Se on ihan surkea rakenne käytännössä, sanoo Kasper Käyhkö, kuntotarkastuksia ja korjaussuunnitelmia tekevän Tayka Oy:n asiantuntija ja yrittäjä.
Käytännössä ohut rappauskerros on usein alkanut murenemaan, paljastaen samalla talon kosteudelle herkät eristeet.
– Rakenteen käyttöikä saattaa olla pahimmillaan vain viisi tai kymmenen vuotta. Kukaan ei uutta kerrostaloasuntoa ostaessaan todellakaan ajattele, että julkisivuremontti tulisi eteen jo kymmenen vuoden kuluessa.
Ohutrappaus saattaa alkaa halkeilla jo muutama vuosi sitten rakennetuissa taloissa. Kuva: Kaisa Salminen
Myös tiiliseinistä on tullut ongelmallisia rakenteita ilmastonmuutoksen ja entistä kireämpien lämmöneristysvaatimusten takia.
– Eristekerrokset vain kasvaa ja kasvaa. Sen takia talon ulkoreuna taas tulee entistä viileämmäksi, koska hukkalämpö ei enää pysty lämmittämään sitä. Tämän takia rakenteen kuivumiskyky heikkenee, suhteellinen kosteus pysyy korkeana, ja mikrobikasvu lämmöneristeestä tai puurungossa saattaa käynnistyä, Käyhkö kertoo.
Lue lisää: Kiinteistönvälittäjä varoittaa: jos huomaat tämän asuntokaupoilla, hälytyskellojen tulisi soida
Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita rakentamiseen. Suomessa rakenteet on suunniteltu kestämään kovia pakkasia, mutta nyt ilmasto on kosteampaa ja lämpimämpää.
– Me emme oikeastaan vielä tarkalleen tiedä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakenteiden toimintaan, Käyhkö toteaa.
Tiilen ongelma on, että se sitoo lisääntyvien viistosateiden seurauksena itseensä kosteutta kapillaarisesti hyvin pitkäksi aikaa, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia varsinkin ilmastonmuutoksen takia.
Erityisesti korkeissa rakennuksissa ei tiilen taustalle suositella jätettäväksi mitään puupohjaisia tai muita herkästi kosteudesta vaurioituvia materiaaleja.
– Riskialtteimpia sijainteja ovat merenrannat, joissa tiilijulkisivut saattavat nykyilmastossa kastua litimäriksi. Kuivuminen voi kestää kuukausia, Käyhkö sanoo.
Lue lisää: Uusi laki muutti rantarakentamisen määräyksiä: ”Voit uskoa, että palautetta on tullut”
Kerrostaloissa on ongelmia myös uusien valurautaviemäreiden kanssa. Aikaisemmin viemärit olivat paksua valurautaa, nykyisin ohutta valurautaa, joka on sisäpinnalta ja päistä päällystetty epoksipinnoitteella.
– Kun se putki katkaistaan jostain kohtaa ja liitetään uudestaan, niin katkaisukohdassa valurauta voi jäädä näkyviin, jos leikkuukohtaa ei suojata uudestaan työmaalla. Tällöin valurauta voi siitä kohdasta ruostua puhki muutamassa vuodessa, Käyhkö selittää.
Tällöin putkiremontteja joudutaan tekemään hyvin pian uudestaan.
– On tullut jo vastaan taloyhtiöitä, joissa putkiremontti tehty vaikka 2000- tai 2010-luvulla, ja nyt remontti joudutaan taas käynnistämään uudestaan.
Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Käyhkö moittii erityisesti rakentamisen valvontaa. Hänen mukaansa julkishallinnon hankkeissa valvonta on tarkkaa, mutta asuntorakentamisen valvonnassa on isoja puutteita.
– Kun menee katsomaan esimerkiksi Kalasataman tai Jätkäsaaren rakentamista, niin kaikki asuinkerrostalot ovat rakennusaikana ihan litimärkiä. Ei mitään sääsuojauksia, Käyhkö sanoo.
– Meillä on ollut kohteita, joissa heti ensimmäinen asukas alkaa epäillä ongelmia. Sitten otetaan joku ikkunalista pois ja huomataan, että apukarmit ovat jo ihan mustilla homepilkuilla, koska ne kastuivat ihan litimäräksi rakentamisen yhteydessä.
Käyhkön mukaan tilannetta parantaisi se, jos talon tulevat asukkaat pääsisivät valitsemaan rakennustyötä seuraavan ulkopuolisen valvojan rakennuttajan sijasta.
Lue lisää: Vessanpönttö teki salaa tuhojaan – törkeästä laiminlyönnistä liki 80 000 euron lasku
Pientalojen rakentamisessa valvonta ja rakennustekniikat ovat vielä kauempana julkisen rakentamisen tasosta.
Esimerkiksi betonivalusta lähtevä kosteus saattaa talvella tiivistyä rakenteiden sisälle, ja synnyttää merkittäviä kosteusvaurioita.
Käyhkön mukaan julkisella puolella lattian kuivumista lisäksi seurataan porareikämittauksilla ennen päällystämistä. Pientalorakentamisesta ollaan tästä kaukana jäljessä.
– Pientalopuolella tuntuu, että kukaan ei ole kuullutkaan tällaista asiasta. Siellä edelleen mennään sillä vanhalla menetelmällä, että mietitään, että betoni kuivuu sentti per viikko, Käyhkö sanoo.
– Tai sitten kuivuus määritetään pintakosteuskartoittimella, mikä on aivan täysin virheellinen tapa.
Väärä mittaustapa ja rakenteisiin jäävä kosteus voivat aiheuttaa lattiapäällysteiden vaurioitumista, mikrobikasvua tai hengitysilmaan sekoittuvia kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat vaarantaa terveyden.