– Miksi Venäjä provosoi nyt yhä uudelleen ja uudelleen, kysyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen viestipalvelu X:ssä.
Hän vastaa, että isossa kuvassa se mittailee, voisiko sotilaallinen voima olla sille käyttökelpoinen väline myös Natoa vastaan.
– Karummin ilmaistuna: Moskova selvittää, olisiko sota sille kannattavaa vai ei, ja mikä sen hinta olisi.
Vanhanen arvioi, että Venäjä ei välttämättä suunnittele hyökkäystä juuri nyt, mutta se tekee jotakin, joka voi pitkällä aikavälillä olla vaarallisempaa.
– Se testaa, miten länsi reagoi. Kuinka nopeasti koneet nousevat, kuka epäröi ja kuka seisoo rivissä? Jokainen loukkaus ja häiriköinti on koepallo.
Vanhanen toteaa, että Itämeren alue tarjoaa Venäjälle täydellisen koelaboratorion.
– Samassa tilassa se voi kokeilla maaoperaatioiden uhkaa, meriliikenteen häirintää ja ilmatilan loukkauksia. Samalla se tarjoaa näkymän, miten Nato ja sen jäsenet pystyvät vastaamaan niihin yhdessä.
– Ilmatilaloukkaukset mittaavat reaktioaikoja. GPS-häirintä paljastaa, kuinka riippuvaisia olemme teknologiasta. Kaapelivauriot näyttävät, miten haavoittuvia yhteydet ovat. Venäjä ei tee näitä sattumalta, vaan kerätäkseen tietoa siitä, missä olemme hitaita tai hajallaan, Vanhanen kirjoittaa.
Hänen mukaansa jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa Natoa vastaan, se ei todennäköisesti yrittäisi pitkää kulutussotaa Ukrainan tapaan.
– Se hakisi lyhyttä ja intensiivistä iskua, jonka tarkoitus olisi murtaa liittouman poliittinen yhtenäisyys jo ensimmäisinä päivinä.
Miksi juuri heikkoon lenkkiin, Vanhanen kysyy?
– Koska siellä kynnys on matalin, alue on pienempi ja poliittiset ristiriidat todennäköisempiä. Mutta Venäjä voi myös yllättää ja iskeä siellä, missä reaktiota ei odoteta. Tärkeintä on isku, joka saa liittouman epäröimään.
– Venäjä kärkkyy jatkuvasti tilaisuutta murtaa Naton viidennen artiklan uskottavuus. Se haluaa nähdä, puolustaako liittouma jäsentään heti ja yhdessä vai löytyykö epävarmuutta. Tavoite on tehdä tämä mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja ilman ajautumista avoimeen sotaan, Vanhanen sanoo.
Poimintoja videosisällöistämme
Siksi hänen mukaansa jokaisella reaktiolla on valtava merkitys.
– Jos länsi on hidas, hajallaan tai hiljaa, Venäjä oppii, että painostus kannattaa. Jos vastaus on nopea, selkeä ja yhtenäinen, Kreml näkee, että kokeilu on sille itselleen vaarallinen.
1. Miksi Venäjä provosoi nyt yhä uudelleen ja uudelleen?
Isossa kuvassa se mittailee, voisiko sotilaallinen voima olla sille käyttökelpoinen väline myös Natoa vastaan. Karummin ilmaistuna: Moskova selvittää, olisiko sota sille kannattavaa vai ei ja mikä sen hinta olisi.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) September 28, 2025