”En näe Putinin pään sisälle…”, asiantuntija pohtii.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi väittää Vladimir Putinin suunnittelevan hyökkäystä toiseen Euroopan maahan.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ei usko Venäjän laajentavan hyökkäystään välittömästi.
Venäjän droonioperaatiot ja ilmatilaloukkaukset testaavat lännen ilmapuolustusta ja Naton yhtenäisyyttä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi väittää, että Vladimir Putin suunnittelee hyökkäystä toiseen Euroopan maahan. Zelenskyi katsoo, että viimeaikaiset droonioperaatiot ja ilmatilaloukkaukset ovat Venäjän testi, jolla se selvittää maiden ilmapuolustuksen toimivuutta.
– Putin ei odota Ukrainan sodan valmistumista. Hän avaa jonkin toisen suunnan. Kukaan ei tiedä minkä. Hän haluaa sitä, Zelenskyi totesi Guardianin mukaan.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ei usko, että Venäjä olisi välittömästi laajentamassa hyökkäystään. Viitteitä tästä ei ole ja Venäjän resurssit ovat kiinni Ukrainassa. Venäjä on myös pyrkinyt välttämään sodan laajentumista tähän asti.
– Mutta en näe Putinin pään sisälle enkä haluakaan nähdä, joten tällaista ei voi sulkea pois.
Zelenskyin lausunto on osa Ukrainan pitkäaikaista narratiivia, jonka tarkoituksena on sitouttaa länsimaita Ukrainan tukemiseen, Käihkö selittää.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan nimeämättömät maat tulevat saamaan Ukrainalta koulutusta venäläisten ilmahyökkäysten torjuntaan. Kuva: EPA / AOP
Euroopassa on viime viikkoina tapahtunut paljon outoja asioita, joiden jäljet viittaavat Venäjään.
Syyskuun aikana kolme venäläiskonetta on loukannut Viron ilmatilaa ja useita Venäjän lennokkeja lensi Valko-Venäjän puolelta Puolaan. Venäjän drooni loukkasi niin ikään Romanian ilmatilaa, ja Tanskassa sekä Norjassa on hämmästelty lentoliikennettä häiritseviä drooneja.
Tanskan ja Norjan tapauksissa syyllistä ei ole löydetty, mutta teot viittaavat valtiolliseen toimijaan. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.
Käihkö allekirjoittaa Zelenskyin näkemyksen siitä, että Venäjä testaa nyt lännen ilmapuolustuksen toimintaa. Yksi motiivi on operatiivisen tiedon kerääminen.
– Katsotaan, kuinka nopeasti koneet nousevat ilmaan, mistä ne tulevat, minkä maalaisia koneet ovat ja miten varustettuja.
Tällainen toiminta käy kuitenkin pitkällä tähtäimellä Venäjän etuja vastaan.
Viime viikkojen tapahtumat ovat nimittäin paljastaneet, etteivät Nato-maat olleet täysin varautuneita ”ilkeyksiin”.
Tanskalaispoliiseja Kööpenhaminan lentokentällä. Kuva: Steven Knap / AFP / Lehtikuva
Kaksi Venäjän lennokkia pääsi tunkeutumaan 250 kilometrin syvyyteen Puolan rajojen sisäpuolelle. Tanskassa lentokenttiä häiriköineitä drooneja ei saatu tiputettua ja niiden alkuperä vaikuttaa jääneen mysteeriksi.
– Jos meidät on nyt yllätetty, kohta olemme varautuneempia. En ymmärrä Venäjän toimintaa strategisesti, koska lisäämme varautumistamme Venäjää vastaan.
Venäjän tarve tehdä hybridioperaatioita lännessä saattaakin liittyä myös siihen, ettei länsi enää tukisi Ukrainaa. Jos Eurooppa kokee ulkoisen turvallisuuden uhkatason nousseen, ei se voi lähettää materiaaliapua Ukrainaan entiseen malliin.
Siinä mielessä Ukrainan viesti lännen suuntaan on kaksijakoinen ja voi käydä Ukrainan tavoitteita vastaan.
– Venäjä myös testaa Naton yhtenäisyyttä eli Yhdysvaltojen reaktiota. Tämä on tietysti tärkeä asia sekä Venäjälle että meille eurooppalaisille.
Koska Putinin Venäjän talous on suurissa vaikeuksissa, on Ukrainan aika iskeä, Trump ajattelee. Kuva: Ken Cedeno / Reuters
Käihkö katsoo, että Trumpin reaktioita esimerkiksi ilmatilaloukkauksiin voi tulkita kahdella tavalla: tuki mahdolliseen venäläiskoneiden ampumiseen on olemassa, mutta konkretia puuttuu.
– Kovia sanoja, mutta ei tekoja. Varsinkin nykyisen Yhdysvaltain hallinnon lausunnoista ajattelen, että jos tekoja ei tule, sanoihin ei pidä luottaa. Ne tapaavat muuttua.
Sama pätee Trumpin halukkuuteen lopettaa sota Ukrainassa.
Käihkö ihmettelee Trumpin tuoretta lausuntoa, jonka mukaan Ukraina voisi ottaa menetetyt alueensa takaisin, koska Venäjän talous sakkaa ja Nato voi ostaa Yhdysvalloilta Ukrainalle aseita. Trump sanoi myös Venäjän armeijaa ”paperitiikeriksi”, kun se ei pystynyt valloittamaan Ukrainaa viikossa.
– Hän päätti viestinsä sanoihin ”hyvää onnea kaikille”, joka kielii siitä, ettei Trump ole sitoutunut tämän sodan loppuratkaisuun.
Venäjän ilmahyökkäyksen aikana nähty lennokki Kiovassa. Kuva: Sergei Supinsky / AFP / Lehtikuva
Tosiasiassa sekä Ukrainan että Venäjän on vaikea jatkaa sotimista tällä intensiteetillä enää pitkään.
– Puhutaan paljon, että Venäjän taloudessa voisi ensi vuonna tapahtua notkahdus, mutta myös Ukrainalla on valtava budjettivaje. Eurooppa maksaa siitä osan, mutta nyt näyttää siltä, ettei sekään välttämättä pysty saamaan kaikkia varoja kokoon.
Käihkö ennustaa, että sotiminen maalla hiipuu, mutta ei lopu. Sen sijaan ilmaiskut kiihtyvät. Ilma-aseen käyttö korostuu jo nyt.
Yhdysvaltoihin verrattuna Venäjän armeija voi näyttää paperitiikeriltä, mutta tällaiset kommentit ovat suhteellisia, Käihkö sanoo.
– Jokainen voi katsoa rintamalinjaa: Venäjä etenee hitaasti, mutta kalliisti. Tilanne näyttää pitkällä aikavälillä kurjalta Ukrainalle.
– Valopilkkuja ei ole puolin tai toisin nähtävissä, mutta Venäjää ei pidä yliarvioidakaan. Laajempi hyökkäys länteen laajemmin ei näytä tällä hetkellä kovin realistiselta.