Vartiovuoren laelta Turun kaupunkikuvaa tarkkaileva tähtitorni saa pian uuden omistajan.
Idea ei ole vielä aivan kirkastunut arkkitehtitoimiston perustaja Eero Lundénillekaan, mutta ajatuksia on runsaasti. Kohtaamispaikka arkkitehdeille ja yleisölle, näyttelyitä historiallisissa saleissa, elokuvanäytöksiä ympäröivässä puistossa – ja tietenkin kahvila.
Avaa kuvien katselu
Tähtitorni rakennettiin Vartiovuoren huipulle C. L. Engelin piirustusten mukaan. Kuva: Jouni Koutonen / Yle
Kun maailma on murroksessa ja ympäristökysymykset käyvät yhä kuumemmiksi, pitäisi rakentamistakin Eero Lundénin mielestä pohtia uudella tavalla.
– Rakennettu ympäristö on koko ajan enemmän keskiössä, ja siitä pitäisi keskustella enemmän. Tästä on tarkoitus tehdä fyysinen paikka uuden pohtimiselle ja keskustelulle, paaluttaa Lundén.
Videolla Eero Lundén kertoo, miksi rakennetun ympäristön pitäisi koskettaa kaikkia.
Video: Jouni Koutonen / Yle, Arash Matin / Yle
Juonimista arkkitehtien mittelössä
Uusklassinen rakennus itsessään on merkittävä suomalaisen arkkitehtuurin historiassa.
Ensimmäiset suunnitelmat laati arkkitehti Charles Bassi, mutta tähtitorni toteutettiin lopulta arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1817–1819.
Aikansa ainoat koulutetut arkkitehdit maassamme olivat jossain määrin taistelupukareita, kuvaa apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.
– Engel ystävystyi Turun Akatemian astronomin, fysiikan professori Hellströmin kanssa, joka junaili niin, että Bassin jo kertaalleen keisarille hyväksyttäväksi lähetetyt piirustukset vedettiin pois, ja Engelin piirustukset sitten sujautettiin tilalle. Eli tässä oli tällaista juonimista, jos nyt sanoisin.
Avaa kuvien katselu
Rotundan kierreportaat vievät pieneen ja pimeään koppiin, joka palvelee tällä hetkellä Åbo Akademin säätiön varastona. Kuva: Jouni Koutonen / Yle
Suomen ensimmäisen observatorion piirtäjällä ei kuitenkaan ollut tarkkaa käsitystä rakennuksen käyttötarkoituksesta. Savolaisen mukaan väärinymmärrykset Akatemian väen ja Engelin välillä johtivat lastentauteihin.
Kaukoputkelle ei rakennuksessa ollut sijaa, mutta yläkerroksen rotundaan Engel piirsi runsaasti ikkunoita, joista tarkkailla taivaita. Näin ehkä aluksi toimittiinkin, sillä tilattu kaukoputki saapui Saksasta vasta vuonna 1824.
Avaa kuvien katselu
Eläinradan tähtimerkit koristavat rotundan kattoa. Kuva: Jouni Koutonen / Yle
Alunperin Engel myös piirsi koko rakennuksen 180 astetta toisin päin. Puolipyöreän fasadin piti olla kaupungin suuntaan, mutta Aurajoelle näkyy nyt rakennuksen päätykolmio.
– Tämä oli funktionaalisesti epätyydyttävä ratkaisu, joten se sitten käännettiin. Rakennusprosessi oli aika riitaisa, töitä tehtiin piirustusten ohi ja työnjohto ei ollut Engelin mielestä pätevä, kertoo Panu Savolainen.
Ammattimaisista astronomeistakin Turussa oli pulaa, mutta Königsbergistä tehtävään saatiin observaattori Friedrich Argelander.
Hän oli syyskuisena yönä 1827 tarkkailemassa tähtitaivasta, kun ympärillä syttyi suuren osan kaupunkia nielaissut roihu, eikä tähtitornikaan ollut korkeuksissaan turvassa Turun palolta.
Panu Savolainen kertoo, kuinka observaattori Argelander yhdessä vahtimestarin kanssa pelasti tähtitornin tuholta
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Punakaarti valtasi päämajakseen
Observatorion ja koko Turun Akatemian toiminta siirrettiin palon jälkeen uuteen pääkaupunkiin, ja Vartiovuoren tähtitornissa toimi pitkään Turun merenkulkuoppilaitos.
Sen toimintaan tuli katkos sisällissodan aikaan, kun Turussa järjestysvallan käsiinsä ottanut punakaarti valtasi tähtitornin päämajakseen tammikuun puolivälissä 1918. Kellarikerrokseen tehtyyn tyrmään päätyi Turun Sanomien mukaan toviksi myös syrjäytetty poliisipäällikkö.
Rauno Lahtinen kertoo, kuinka punakaartilla oli ylivoima Vartiovuoren tähtitornin valtauksessa
Valtauksen jälkeen toimintaansa jatkanut merenkulkuoppilaitos muutti satamaan 1967, ja kaupungissa virisi vilkas keskustelu tähtitornin tulevaisuudesta.
Turun kaupunki kaavaili tiloihin merenkulun ja tähtitieteen museota. Kaupunkilaiset kaipasivat ravintolaa tai kahvilaa, minkä Museoviraston halu rakennuksen tiukasta suojelusta olisi estänyt.
– Kaupunki vastusti liian tiukkaa suojelua, koska ravintolaa ei olisi voinut tehdä, jos rakennusta ei olisi saanut muuttaa ollenkaan. Kesti aika monta vuotta 70-luvun puolelle, ennen kuin kun siihen päätettiin tehdä museo, kertoo Rauno Lahtinen.
Avaa kuvien katselu
Tähtitornin viereisen kumpareen uumenissa sijaitsee 1903 valmistunut Turun ensimmäinen vesisäiliö. Sen huoltorakennusta kutsutaan Delfiinipaviljongiksi. Kuva: Jouni Koutonen / Yle
Merenkulkumuseo Forum Marinumin valmistuttua Turun taidemuseo oli tiloissa remonttievakossa viiden vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa.
Rakennuksen Turun kaupungilta vuonna 2007 ostaneen Åbo Akademin säätiön aikana se on ollut kaupunginhallituksen päätöksellä vuosittain avoinna. Tänä vuonna Turun päivä meni ohi muuton valmistelussa, mutta vuosi sitten Vartiovuorella jonotti yli 3 000 ihmistä päästäkseen tutustumaan rakennukseen.
Ensi vuonna kaupunkilaiset ehkä viimein saavat kaipaamansa kahvilan, ja pääsevät vähemmällä jonotuksella sisään.