Björn Wahlroos haluaa lapsille koulupuvut. Hän on pettynyt Suomen koulujärjestelmään.
Björn ”Nalle” Wahlroos vieraili keskiviikkona Suomessa muistelmiensa kolmannen osan julkistamistilaisuudessa. Kuva: Jarno Mela
Björn ”Nalle” Wahlroos on häkeltynyt suomalaisen peruskoulun kriisistä ja järjestyshäiriöistä. Hänen omat lapsenlapsensa opiskelevat brittiläisissä kouluissa. Nuorin Wahlroosin lapsenlapsista on 5-vuotias ja vanhin 19-vuotias.
”Suomalaiset eivät ymmärrä, mitä olemme tehneet lapsillemme, kun opettajilta on riistetty kaikki mahdollisuus pitää myönteistä järjestystä kouluissa. Britanniassa ei tulisi kuuloonkaan käyttäytyä sillä tavalla, mitä kuulen suomalaista kouluista.”
Talousvaikuttaja korostaa, että hän ei kannata mitään saksalaistyylistä kuria. Wahlroos ihmettelee, miksi Suomessa on mahdotonta keskustella yhtenäisestä koulupuvusta.
Wahlroosin mukaan koulu-univormu ei tarkoita oikeaa univormua, vaan esimerkiksi sortseja ja t-paitaa, jossa lukee koulun nimi. Britanniassa tytöillä on usein samanlainen skottiruudullinen hame, ja talvella puetaan päälle villapaita.
”Univormu merkitsee sitä, että kouluissa ei saa spräädäillä eli isotella vanhempien ostamilla kalliilla vaatteilla. Meikkiä käytetään vasta lukion kahdella ylimmällä luokalla ja silloinkin hyvin varovasti.”
Wahlroosin mielestä Englanti on esimerkki hyvästä luokkayhteiskunnasta. Isoisän mukaan lastenlapset käyvät saarivaltakunnassa tasa-arvoista koulua.
Hän kummastelee, miten absurdin yhdenvertaistavassa Suomessa voidaan sallia rahoilla kerskailu.
”Olen lukenut lehdistä, että vähempivaraisten perheiden lapset tuntevat Suomessa itsensä syrjäytyneiksi jo yläkoulussa, kun pöytään lyödään Louis Vuittonin laukkua. Koulu on paikka, missä lasten pitää saada tuntea itsensä turvallisiksi”, Wahlroos sanoo.
”Univormu merkitsee sitä, että kouluissa ei saa spräädäillä eli isotella vanhempien ostamilla kalliilla vaatteilla.”
Björn Wahlroos on Suomen tunnetuin kartanonomistaja. Joensuun kartano Halikossa siirtyi Wahlroosin pojan haltuun jo vuosia sitten. Kartanon viljelyksiä hoitaa tilanhoitaja.
”Olen tietysti seurannut viljelyä viimeiset 25 vuotta, ja se menee aina vähän pieleen. Suomessa oli fantastinen kasvukausi ja ennätyssadot, ja hinnat ovat tietenkin aivan pohjassa.”
Wahlroos kritisoi kansallisia maataloustukia, jotka ovat ajaneet maidontuotannon napapiirin alueelle. Hänen mukaansa tulevaisuudessa kuluttajat haluavat todennäköisesti nähdä lehmät laitumella.
”MTK:lla ja viljelijäväestöllä on ollut taipumus siihen, että kuollaan saappaat jalassa. Eli jatketaan jääräpäisesti vanhaa, vaikka jokin asia on menossa huonoon suuntaan.”
Wahlroosin mukaan esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelijöille tarjottiin erittäin edullinen luopumistuki vuonna 2007.
”Mutta ei kelvannut, vaan järjestettiin kansalaismarssi Auraan suomalaisen sokerin puolesta. Tämä ei ole järkevä toimintapa.”
Björn Wahlroosin mukaan tavalliset suomalaiset toimivat fiksusti, kun he laittavat rahaa säästöön. Kuva: Jarno Mela
Suomessa kannattaisi tukea viimeistään nyt muuta maaseudun elinkeinotoimintaa kuin maatalouden säilymistä, hän linjaa. Wahlroosin tytär asuu Britannian maaseudulla.
Vertaus ei ole täysin oikeudenmukainen, mutta Englannin maaseutu on Wahlroosin mukaan selkeästi Suomea elinvoimaisempi. Britanniassa käytetään lähiseudun palveluita.
”Oma kokemukseni on Suomessa saaristosta, jossa kauppoja menee kiinni, koska paikalliset ovat kateellisia kauppiaalle. Ihmiset ajavat kymmenien kilometrien päähän johonkin markettiin”, Wahlroos kummastelee.
Räväkkänä yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Wahlroos sivaltaa myös kansankirkkoa.
”Se kuvastaa suomalaista mentaliteettia, että kun tehdään kuntaliitoksia, niin evankelis-luterilainen kirkko seuraa orjamaisesti perässä ja yhdistää seurakunnat. Esimerkiksi Salon seudulla yhdistettiin 11 kuntaa ja samalla seurakunnat, eikä kukaan tunne enää kirkkoherraa.”
”MTK:lla ja viljelijäväestöllä on ollut taipumus siihen, että kuollaan saappaat jalassa.”
Björn Wahlroos toimi UPM:n hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2023 asti. Hän on huolissaan kotimaisen metsäteollisuuden tilanteesta, erityisesti Metsä Boardista.
”Metsänomistajien kannalta on tietenkin hyvä, että puun hinta on ennätystasolla, mutta se prässää kotimaisen metsäteollisuuden kannattavuusnäkymiä.”
Hän kehuu Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa julkaistua esseetä, jossa entinen pääministeri kaipasi Suomeen kansallista ”metsärauhaa”.
Wahlroos ei olisi yllättynyt siitä, jos suomalaiset metsäyhtiöt alkaisivat sulkea suuria ja moderneja sellutehtaitaan, jos tilanne jatkuu tällaisena vielä vuoden tai pidempään.
Björn Wahlroos sai aikanaan merkittäviä maataloustukia omistamalleen Joensuun kartanolle Halikossa. Kuva: Jarno Mela
Björn Wahlroosin mielestä nyt pitäisi ensisijaisesti miettiä sitä, miten Suomen talous saadaan kasvuun. Se ratkaisisi automaattisesti myös valtiontalouden velkaantumisen.
”Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan 18 vuoteen. Jos alenevaan kassavirtaan yhdistetään kasvavat julkiset menot, kuten edellisen Sanna Marinin hallituksen aikana, lopputulos on valtiontaloudellinen katastrofi.”
Wahlroosin mukaan Suomi ei vedä puoleensa investointeja eikä pääomia eikä kannusta ihmisiä tekemään riittävästi töitä. Sammon ja Nordean hallitusten entinen puheenjohtaja sanoo, että Suomesta on tullut harmaa maa.
Nykyään Ruotsissa asuva miljonääri on puolustanut vuosikymmeniä veronalennuksia.
”Keskeisin tekijä, miksi Suomi ei vedä investointeja puoleensa, on verotus, ja toinen tekijä on sääntely. Meidän täytyisi tarjota parempia ehtoja kuin kilpailijat, jotta pystyisimme houkuttelemaan pääomia tänne perukoille.”
Valtiovarainministeriön (VM) tuoreen talouskatsauksen mukaan suomalaiset eivät uskalla käyttää rahaa. Björn Wahlroosin muistuttaa, että suomalaisilla kotitalouksilla on säästöjä vähemmän kuin juuri missään muussa verrokkimaassa.
Kansalaiset toimivat järkevästi, kun he varautuvat säästämällä pahan päivän varalle.
”Kuluttajien syyllistäminen Suomen vastoinkäymisistä on epäreilua ja epäeettistä. Valtiovarainministeriön kaverien teot eivät rohkaise mihinkään suureen kuluttamiseen. On aivan tervejärkistä panna vähän rahaa turvaan”, Björn Wahlroos sanoo.
Björn Wahlroosin muistelmat Nurkkahuone – Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 ilmestyi viime viikolla Otavan kustantamana. Kuva: Jarno Mela