Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump yritti heittää Norjan ulos Natosta. Asiasta kertoo Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kirjassaan On My Watch. Norjan TV2 kertoo teoksen sisällöstä korostaen, että vaikka kirja julkaistaan Norjassa keskiviikkona, se on jo saatavilla kirjakaupoista.
Donald Trumpin nouseminen Yhdysvaltojen presidentiksi ensimmäiselle kaudelle vuonna 2017 tulkittiin Natossa oikopäätä vaaralliseksi ajaksi, Naton pääsihteerinä vuodesta 2014 toiminut Stoltenberg kirjoittaa. Tilanne kysyi itsehillintää.
— Tein selväksi että sisäisissä kokouksissa hänestä valittaminen oli kielletty. Trumpin twiittien tai netistä poimittujen klippien esittely ja silmien pyöritteleminen ei ollut sallittua. Ei videoille naureskelua tai golfista tai käytöstavoista vitsailua. Nollatoleranssi tällaisten suhteen oli aivan välttämätöntä, Stoltenberg kirjoittaa. Natossa nimittäin pelättiin, että tieto Trumpille nauramisesta kantautuisi Washingtoniin.
Toukokuussa 2018 Trump ja Stoltenberg tapasivat Valkoisessa talossa. Myös Norjan edustajat olivat paikalla. Trump kysyi:
— Voimmeko heittää heidät ulos? Voiko Norja olla mukana vaikka ruotsalaisessa mallissa jos he eivät maksa, Trump kysyi Stoltenbergilta.
Tiedossa ei ole, ottiko Trump kysymyksessään huomioon sen että Stoltenberg on norjalainen. Hän oli Norjan pääministeri kahteen otteeseen vuoteen 2013 saakka ennen kuin siirtyi Naton pääsihteeriksi vuosiksi 2014-2024. Talvella 2025 hän palasi Norjan politiikkaan ja on nykyään valtiovarainministeri.
Keväällä 2018 Norjan puolustusmenot olivat noin 1,6 prosenttia ja Naton tavoite kaksi prosenttia. Yhdysvallat käytti niihin aikoihin budjetistaan noin 3,4 puolustukseen.
Stoltenberg vastasi Trumpille, että Norja ei halua väljempiä välejä Natoon. Ajatus Trumpin mallista jossa vain tarpeeksi maksavat Nato-maat saisivat Yhdysvalloilta turvatakuut jäi kuitenkin elämään. Muutama viikko toukokuisen tapaamisen jälkeen Trump ja Stoltenberg puhuivat puhelimessa ja Trump uhkasi, että Yhdysvallat voi lähteä Natosta jos muut jäsenmaat eivät maksaisi riittävästi. Stoltenbergin pitäisi ”järjestää asia” Naton huippukokoukseen mennessä. Aikaa kokoukseen oli silloin 12 päivää.
Kokous pidettiin Brysselissä heinäkuussa 2018. Ensimmäisen kokouspäivän aamiaisella 11. heinäkuuta Trump nimitti Saksaa Venäjän vangiksi. Aamiaisen jälkeen Stoltenberg tapasi Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin, joka sanoi suoraan että Yhdysvaltojen delegaatiota hävettää.
— Teistä tuntuu varmaankin kuin teillä olisi synttärikestit ja sisään juoksisi koira joka hyppää sohvalle ja kaataa kaikki juomalasit pöydältä, Stoltenberg kirjottaa Mattisin sanoneen.
Seuraavan päivän kokouksessa Trump uhkasi avoimesti, että Yhdysvallat lähtee Natosta ja antoi Nato-maille muutaman kuukauden aikaa ryhtyä kasvattamaan puolustusmenojaan. Sitten hän uhkasi lähteä kokouksestakin.
Stoltenberg kirjoittaa uskoneensa, että Nato voisi romahtaa. Ei ehkä niin että se purkautuisi ja lakkaisi olemasta, mutta siten, että se merkitys lakkaisi.
— Jos Yhdysvaltojen presidentti sanoo että ei enää puolusta liittolaisia ja kävelee protestina ulos Naton huippukokouksesta, Naton peruskirja ja turvatakuut eivät ole enää kovinkaan arvokkaat.
Naton huippukokouksesta 2018 Donald Trump lähti vierailulle Britanniaan. Britanniasta hän tuli Suomeen, jossa tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Tapaamista pidetään yleisesti ottaen lännen kannalta täytenä katastrofina.
Poimintoja videosisällöistämme
Vuonna 2021 Trump veti Yhdysvaltojen joukot pois Afganistanista. Talvella 2022 Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Stoltenberg kirjoittaa, että hänen kymmenenä Naton-vuotenaan maailma muuttui entistä vaarallisemmaksi paikaksi.
— Uusia sotia, enemmän suurvaltojen kilpailua, vähemmän ennustettavuutta. Tätä tapahtui minun vahtivuorollani.
Suomeksi Jens Stoltenbergin kirja ilmestyy 30.9. nimellä Vahtivuoroni (Otava).