Sauli Niinistö joutui kovistelemaan myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonia, kertoo Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kirjassaan.
Suomen Nato-tie oli lyhyt, mutta ei esteitä vailla. Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo muistelmakirjassaan Vartiovuoroni (Otava) kahdesta tapauksesta, joissa Suomen presidentin Sauli Niinistön hermoja koeteltiin.
28. kesäkuuta 2022 Stoltenberg, Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan neuvottelivat Madridissa, jossa oli käynnissä Naton huippukokous. Läsnä oli myös Ruotsin ulkoministeri Ann Linde.
Erdogan oli ryhtynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jarrumieheksi. Pääsyy tähän oli, että hän katsoi Ruotsin tukevan ja antavan suojaa kurdiaktivisteille, joita Erdogan piti terroristeina.
Stoltenbergin vaatimus oli, että tässä tapaamisessa piti viimein päästä yksimielisyyteen. Hän osallistui kokoukseen, jotta Erdogankin tulisi eikä vain lähettäisi virkamiehiään. Pääsihteerin statuksen lisäksi tähän saattoi vaikuttaa se, että Stoltenberg ja Erdogan olivat jo liki perhetuttuja.
Kaikki olivat valmiita tuomitsemaan Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristiseksi. Erdogan vaati kuitenkin myös sen Syyriassa toimivan sisarjärjestön YPG:n tuomitsemista. Lisäksi hän oli huolissaan turkkilaisen vastustajansa Fethullah Gülenin liikkeestä.
– Pohjoismaat ovat terroristien turvasatamia, Erdogan syytti.
Jankkaaminen kesti pari tuntia. Lopulta Niinistön pinna paloi.
– Sanoit jo aikoja sitten, että asia järjestyisi. Mitä sinä oikein haluat? Niinistö kivahti Turkin presidentille.
Erdogan vastusti tulisesti. Ruotsalaiset hermostuivat ja alkoivat koota papereitaan.
– Odottakaa, älkää menkö! Stoltenberg kuiskasi heille hädissään norjaksi.
Sovittiin, että pidettäisiin vain tauko. Sen ajaksi Stoltenberg ja Erdogan jäivät huoneeseen kahdestaan. Kun saatiin vähän välipalaa, tunnelma rauhoittui.
Äkkiä Erdogan muistutti, että Stoltenberg oli ajat sitten luvannut, että tulisi vaimonsa kanssa hänen vieraakseen Istanbuliin.
– Ingrid ja minä itse asiassa keskustelimme asiasta joku aika sitten. Tulemme mielellämme, Stoltenberg vastasi.
Erdogan on Istanbulin entinen pormestari ja hyvin ylpeä kaupungista. Stoltenbergin ja Erdoganin vaimot tulivat hyvin juttuun keskenään. Niinpä Stoltenberg oli varmuuden vuoksi puhunut asiasta etukäteen diplomaattivaimolleen Ingridille.
”Ei se ainakaan negatiivisesti vaikuttanut”, Stoltenberg kuvaa kutsuun suostumisen merkitystä neuvotteluihin Suomen ja Ruotsin Natoon pääsystä.
YPG-kirjauksesta päästiin kompromissiin. Stoltenberg luki tekstin valtiojohtajille hitaasti kolmeen kertaan.
Niinistö sanoi kyllä. Andersson sanoi kyllä.
Lopulta Erdogan murahti: – Okay.
Läpimurto oli saavutettu.
Jens Stoltenberg toimi Naton pääsihteerinä vuosina 2014-2024. Sitä ennen hän oli Norjan pääministeri ja nykyään maansa valtiovarainministeri. Kuva: Kalle Koponen / HS
Tai sitten ei. Liittymissopimukset piti vielä ratifioida eli hyväksyä Nato-maiden, myös Turkin parlamentissa. Erdogan pääsi näin iltalypsylle.
Hän valitti taas Stoltenbergille Suomesta ja Ruotsista.
– He eivät ole tehneet riittävästi terrorismin vastaisessa taistelussa. On kiinni heidän ottamistaan askelista, miten ratifiointiprosessi etenee, Erdogan sanoi.
Stoltenbergin mukaan oli selvä, että tyytymättömyys koski nimenomaan Ruotsia. Maassa asui paljon kurdeja ja heillä oli poliittista vaikutusvaltaa. Uskovaista Erdogania raivostutti myös Koraanin polttaminen Turkin Tukholman lähetystön edessä.
Natossa heräsi ajatus, että Suomi kannattaisi yrittää saada jäseneksi ennen Ruotsia. Turkista viestitettiin suomalaisille, että tähän voitaisiin suostua. Yhdysvaltalaiset vastustivat aluksi, mutta taipuivat.
Ruotsissa Ulf Kristersson oli noussut pääministeriksi Magdalena Anderssonin jälkeen. Helmikuussa 2023 Stoltenberg, Niinistö ja Kristersson tapasivat jännittyneessä tunnelmassa.
– Oli huono ajatus, että Suomi menisi ensin, Kristersson sanoi.
Niinistön mukaan tämä oli suomalaisistakin ikävää, eikä maamme sitä julkisesti ehdottaisi. Piti kuitenkin toimia tilanteen mukaan. Eduskunnassa tehtiin jo valmisteluja.
– Vastustan sitä, ettemme pääse jäseniksi yhtä aikaa. Jos ette olisi kiirehtineen ratifiointia omassa eduskunnassanne, Turkki ei olisi siinä asemassa, että se voisi hyväksyä vain Suomen, Kristersson valitti.
Niinistön vastaus oli kylmä:
– Minun täytyy oikaista sinua, Ulf. Suomi ei mene ensin, Suomen täytyy mennä ensin.
Kristersson ei pitänyt tästä.
– This is bad, really bad, hän mutisi englanniksi.
Ruotsalaiset väittivät, että tiivis puolustusyhteistyö Ruotsin ja Suomen välillä vaikeutuisi. Stoltenberg vakuutti, että Suomen jäsenyys vain vahvistaisi Ruotsin turvallisuutta.
– Voitte ottaa rauhallisesti, pääsihteeri sanoi.
Turkin parlamentti hyväksyi Suomen 30. maaliskuuta ja Suomi liittyi Natoon virallisesti 4. huhtikuuta 2023. Ruotsi sai kärvistellä vielä liki vuoden.
– Tämä on paha juttu, tosi paha juttu, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson mutisi kuultuaan presidentti Niinistön kylmän ilmoituksen.. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Sanna Marinin Nato-mielipide muuttui nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Vuoden 2021 alussa ei vielä puhuttu Suomen Nato-jäsenyydestä. Tuolloin Stoltenberg ja Niinistö kuitenkin vaihtoivat ajatuksia Suomen ja Venäjän 1 340 kilometrin rajasta.
– Se on haastavaa, mutta se on parempi vaihtoehto kuin, että rajaa ei olisi lainkaan, Niinistö sanoi.
Stoltenbergin näkökulmasta Suomen jäsenyysprosessi käynnistyi käytännössä jo kuukausia ennen Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ratkaisevaa oli se, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati joulukuussa 2021, että Nato ei saa enää ottaa uusia jäsenmaita sen naapurista. Se uhkasi tuhota Suomen hellityn Nato-option.
Stoltenberg kertoo sekä suomalaisten että ruotsalaisten ilmoittaneen heti, että neuvotteluissa ei saisi kulua normaaliin tapaan vuosia. Silloin hakemuksia ei jätettäisi.
Stoltenberg arvioi, että asia oli Ruotsille hankalampi sillä siellä puolueettomuus oli periaatteellista ja suorastaan palvottua. Suomelle se oli pakon sanelema tilanne, joka oli syntynyt toisen maailmansodan lopputuloksesta.
Suomessa mielipiteet muuttuivat helpommin. Pääministeri Sanna Marininkin (sd) pää kääntyi nopeasti Venäjän hyökkäyksen käynnistyttyä.
– Nykytilanne on haastava, mutta se voi olla vielä pahempi kymmenen vuoden kuluttua, Marin sanoi Stoltenbergille.
– Ei ole enää kyse siitä, haemmeko jäsenyyttä. On kyse siitä, milloin haemme sitä.
Ruotsalaiset vitkuttelivat. Norjan entinen pääministeri Stoltenberg oli itse sosiaalidemokraatti ja käärmeissään Ruotsissa samaa aatesuuntaa edustaneille pääministeri Anderssonille ja ulkoministeri Lindelle.
Andersson oli ahdistunut.
– Suomessa asia etenee niin helkkarin kovalla vauhdilla, paljon nopeammin kuin ennakoimme, hän valitti keväällä 2022.
Suomi vei ja Ruotsi vikisi. Hakemukset jätettiin yhdessä toukokuussa 2022.
Kirjan julkaisupäivän piti olla keskiviikko, mutta norjalaismediat ovat uutisoineet siitä jo tänään, sillä kirja on tullut myyntiin joihinkin kirjakauppoihin.