Naton edellisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin kirja Vahtivuoroni sisältää hersyviä tuokiokuvia Suomen ja Ruotsin diplomaattisesta väännöstä Turkin kanssa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (vas) pehmitti Madridin huippukokouksessa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania (kesk). NATO
Naton edellinen pääsihteeri, norjalainen Jens Stoltenberg, paljastaa kirjassaan Vahtivuoroni (Otava), miten tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä paloi pinna Turkin presidenttiin Recep Erdoğaniin.
Madridin Nato-huippukokouksessa väännettiin vuonna 2022 yhteisymmärrysasiakirjasta, jonka allekirjoittamisen jälkeen Erdoğan hyväksyisi jäsenyyskeskusteluiden käymisen Suomen ja Ruotsin kanssa ja jäsenyyksien ratifiointiprosessin aloittamisen.
Turkin presidentti istui 28. kesäkuuta ilmeettömänä Madridin messukeskuksen kokoushuoneessa ja vaati, että Syyrian kurdien järjestö YPG mainittaisiin asiakirjassa.
Ruotsi ja Suomi eivät hyväksyneet YPG:n luokittelemista terroristijärjestöksi.
Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson eivät taipuneet.
– Olen istunut niin monissa lukkiutuneissa kokouksissa, joissa keskustelut kiertävät kehää poliittisten johtajien pelätessä, mihin se johtaa, jos he antavat merkkejä omien kantojensa lieventämisestä. Nyt päätin olla selkeämpi ja suorempi. Siinä on aina riskinsä, Stoltenberg kertoo kirjassaan.
Stoltenberg tarttui Erdoğanin olkapäähän.
– Suomi ja Ruotsi ovat antaneet paljon. He sitoutuvat toimimaan yhdessä Turkin kanssa terrorismin vastaisessa taistelussa, hän painotti.
Turkin presidentti pysyi ilmeettömänä.
– YPG on lisättävä asiakirjaan, ja heitä tulee kutsua terroristeiksi, hän vastasi.
Kului tunti jos toinenkin.
Stoltenbergin neuvonantaja sujautti paperilapun Erdoğanin neuvonantajalle.
Hän tiedusteli, kannattaako tuijotusleikkiä jatkaa. Turkkilainen nyökkäsi.
Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa 2022 käytiin tiukkaa vääntöä Turkin, Suomen ja Ruotsin kesken. NATO
Niinistön pinna kiristyi
Niinistö tunnetaan siitä, että hän vierastaa piirileikkejä. Stoltenbergin mukaan Niinistön pinna alkoi kiristyä.
– Niinistö lannistui ja kyllästyi. ’Sanoit jo aikoja sitten, että asia järjestyisi. Mitä sinä oikein haluat?’ hän tiukkasi. Erdoğan vastasi terävästi takaisin. Tämä ei luvannut hyvää. Kiukku ja ärtymys tekisivät yksimielisyyteen pääsystä entistä vaikeampaa, Stoltenberg kirjoittaa.
Ruotsin pääministeri Andersson ja ulkoministeri Ann Linde alkoivat pinota papereitaan poistumisen merkiksi.
Stoltenberg kuiskasi norjaksi, että ”älkää menkö”.
”En ole niin halpa”
Päätettiin hajaantua huoneesta, jossa ilmapiiri muuttui ahdistavaksi.
Stoltenberg jäi Erdoğanin kanssa kahden.
– Haluatko jotakin? Kahvia? Kakkua? Voileipää?”
– En minä niin halpa ole.
Stoltenberg painottaa, että tiukoissa paikoissa ei saa päästää väsytystaktiikan kohteena olevan poliitikon verensokeria laskemaan.
Turkin presidentti yllätti ja muistutti Stoltenbergiä tämän aiemmasta lupauksesta vierailla Ingrid-vaimonsa kanssa Istanbulissa.
Suomalaiset, ruotsalaiset ja Erdoğanin avustajat palasivat huoneeseen tunnin kuluttua.
Luonnosta oli korjattu.
YPG mainittiin kappaleessa, joka käsitteli yleisemmin Turkin kansallista turvallisuutta, ei siis terrorismikappaleessa.
Turkkilaisen iltalypsy
Stoltenberg uskoi, että läpimurto oli saavutettu. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu yritti iltalypsyä eli alkoi esittää uusia vaatimuksia.
– Mevlüt, you have to shut up, Stoltenberg paljastaa korottaneensa ääntään.
Suomeksi ilmaistuna Naton pääsihteeri vaati Çavuşoğlua pitämään turpansa kiinni.
Huoneeseen laskeutui hiljaisuus.
Stoltenberg tavasi uuden kirjauksen ääneen kolmesti.
Niinistö ja Andersson sanoivat ensin ”kyllä”.
– Okay, Erdoğan murahti.
Huoneessa taputettiin. Siitä hetkestä alkoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien virallinen käsittely, joka vei Suomen kohdalla lopulta vajaan vuoden ja Ruotsin tapauksessa lähes kaksi vuotta.