Päihdeasiantuntija Juha Lantzin mukaan ratkaisu pahenevaan huumetilanteeseen Suomessa ei löydy pelkästään käyttöhuoneista tai lääkehoidosta.

  • Huumeriippuvaisten hoitoon pääsy on vaikeutunut radikaalisti samalla kun avun tarvitsijoiden määrä kasvaa.
  • Nykyään huumeriippuvainen saa maksusitoumuksen vain lyhyeksi ajaksi kuntoutukseen, jos lainkaan.
  • Suomessa keskeinen haaste on sekakäyttö.

Riippuvuusasiantuntija Juha Lantz on nähnyt karun muutoksen huumeriippuvaisten hoidossa.

Päihdehoitoihin pääsy on vaikeutunut radikaalisti vuosien aikana. Mutta apua tarvitsevien määrä paisuu entisestään.

Asiaan ei auta paljon uutisoidun alfa-pvp:n eli voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavan ”peukun” yleistyminen. Erityisesti polttamalla peukkua käyttävät jäävät usein avun ulkopuolelle.

Lisäksi hyvinvointialueet ovat leikanneet päihdehoidosta.

– Valitettavasti tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Kun aloitin tässä työssä, huumeriippuvainen sai yleensä maksusitoumuksen jopa puolen vuoden kuntoutukseen. Nykyään sitä ei saa edes kuukaudeksi, Lantz kertoo.

Lantz on itse päässyt eroon huumeista yli 25 vuotta sitten. Nykyään hän toimii kuntoutuspäällikkönä kahdessa yksityisessä päihdekuntoutusyksikössä. Aikuisille tarkoitettu päihde- ja peliriippuvuuden hoitoyksikkö on Naantalissa ja nuorille aikuisille on oma yksikkö Ylöjärven Kurussa.

– Meidän Naantalin yksikköön ei juuri enää saa maksusitoumuksia. Siksi useimmat asiakkaat tulevat hoitoon niin, että he tai heidän läheisensä maksavat hoidon itse, Lantz kertoo.

– Hoitoon pääsemisen vaikeus on nyt valtava ongelma. Moni hoitolaitos on joutunut sulkemaan ovensa asiakkaiden puutteen vuoksi.

Tuskallista, mutta ei mahdotonta

Alfa-pvp eli ”peukku” aiheuttaa suuren psykoosiriskin, harhoja ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä on erittäin nopeasti koukuttava huume. poliisi

Kuntoutusyksiköissä näkyy nykyisin myös peukusta riippuvaisia ihmisiä. Lantzin mukaan peukusta vieroittautumisen saattaa olla aluksi erittäin vaikeaa pahojen vieroitusoireiden, äärimmäisen ahdistuksen, pelkotilojen ja turvattomuuden tunteen takia.

– Joillakin on myös fyysisiä oireita, kuten kovia nivelkipuja koko kehossa, Lantz kertoo.

Peukkuun ei myöskään ole olemassa mitään korvaushoitoa, kuten esimerkiksi opioideihin.

– Onko sellainen edes välttämätöntä? Lantz kysyy.

Peukusta vieroittautuminen saattaa olla hyvin tuskallista sekä henkisesti että fyysisesti. Mutta se ei ole mahdotonta.

Toipuminen on käytännössä sitä, että ensin selviydytään vieroitusoireista. Joillakin oireet helpottavat nopeasti, toisilla ne voivat kestää kuukausia.

– Vieroitusoireet ovat yksilöllisiä, mutta useimmiten ne ovat henkisesti paljon raskaampia kuin fyysisesti. Tyypillistä on masennus, ahdistus, saamattomuus, ja se, ettei mikään tunnu tuottavan iloa, Lantz kertoo.

– Tämä johtuu siitä, että aine on ylikuormittanut dopamiinijärjestelmän, ja sen palautuminen vie aikaa.

Lantzin mukaan onkin tärkeää opettaa riippuvaista ymmärtämään, että masennuksen ja ahdistuksen tunne on luonnollinen seuraus käytöstä. Se ei ole vaarallista, vaan ohimenevä vaihe.

– Aivot kyllä vähitellen aktivoituvat uudelleen, kun pysytään erossa aineista ja aletaan rakentaa elämää uusien, hyvinvointia tukevien valintojen kautta, Lantz summaa.

– Huumeriippuvainen ei parane vain makaamalla sängyssä, vaan täytyy olla tekemistä, joka vie ajatukset pois aineista.

Ratkaisu ei löydy käyttöhuoneista

Juha Lantzin mukaan huumeriippuvaisten kohdalla ongelma on itse addiktiossa, ja siihen ihminen tarvitsee kokonaisvaltaisesti apua. Jenni Gästgivar

Yleinen huumausainekeskustelu Suomessa on pyörinyt viime vuodet esimerkiksi käyttöhuoneiden ja lääkkeellisen korvaushoidon ympärillä.

Lantzin mukaan ydinongelma ei ratkea käyttöhuoneilla tai pelkällä lääkehoidolla.

– Haluan korostaa, että en vastusta käyttöhuoneita sinänsä. Varmasti niillä on oma paikkansa, esimerkiksi Helsingissä. Se voi pelastaa jonkun hengen ja antaa joillekin mahdollisuuden kohdata auttava taho päivittäin, Lantz kommentoi.

– Mutta ihmiset tarvitsevat apua itse riippuvuuteen. Käyttöhuoneet eivät muuta sitä, että riippuvuus on sairaus, jota pitää hoitaa.

Lantzin mukaan sama koskee myös korvaushoitoa.

– Lääkkeet voivat olla tuki, mutta riippuvuutta ei ratkaista lääkkeillä. Jos addikti saa valita, hän valitsee usein mielestään helpoimman tien eli lääkehoidon ennen lääkkeetöntä.

– Korvaushoidossa pitäisi olla konkreettiset tavoitteet ja vahva psykososiaalinen kuntoutus mukana, mutta usein se jää uupumaan.

Lisäksi ihmiset käyttävät huumeita, lääkkeitä ja alkoholia sekaisin. Lantzin mukaan sekakäyttö on Suomessa päihdetyön keskeinen haaste. Erityisesti opioidipohjaiset lääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja bentsodiatsepiinit, kuten diapam, näkyvät vahvasti huumeidenkäyttäjien parissa.

Ongelmallista on myös se, että lääkkeitä ostetaan katukaupasta, eikä aina edes tiedetä mitä ne sisältävät. Erityisesti nuorten kohdalla tämä on todella iso riski.

Kaikki uusiksi

Lantzin mukaan huumeriippuvuudessa erityinen haaste liittyy addiktion kokonaisvaltaiseen hyväksymiseen. Monelle vaikein paikka on hyväksyä se, että irti pääseminen tarkoittaa luopumista kaikista päihteistä. Ei vain yhdestä.

– Ihminen saattaa ajatella, ettei enää käytä vaikka peukkua, mutta voisi silti juoda alkoholia tai käyttää jotain muuta, Lantz kertoo.

– Jos ottaa jotain muuta, kokemus jää vajaaksi verrattuna siihen äärimmäiseen euforiatilaan, johon on tottunut. Silloin ihminen helposti palaa siihen kaikkein pahimpaan aineeseen.

Huumeriippuvuuteen liittyy usein aineen ympärille muodostuneet ihmissuhteet, selviytymistavat ja jopa rikollisuutta.

– Niistä irrottautuminen ja uuden elämäntavan opettelu on pitkä prosessi. Se ei ratkea muutaman viikon katkolla, Lantz sanoo.

– Huumeriippuvuuden hoidossa ei ole oikotietä. Ne huonot olot on pakko käydä läpi. Siksi on tärkeää, että ympäristö tukee sitä, jotta kärsimykset pystyy kohtaamaan turvallisesti.

Lantzin mukaan ratkaisu pahenevaan kriisiin olisi se, että ihmiset pääsisivät helpommin hoitoon. Ei pelkästään katkolle, vaan kuntoutukseen, jossa käsitellään addiktiota ja opetellaan uudestaan elämään.

Päihdeongelmista puhuminen on vaikeaa ja hankalaa päättäjätasolla. Lantz arvelee, että yksi syy on varmasti se, että raittiudelle on vaikea antaa hintalappua.

– Mutta kun ihminen raitistuu, hän voi vuosien varrella tuoda yhteiskunnalle valtavasti verotuloja. Tai jos vanhemmat saavat hyvää hoitoa, voidaan vähentää esimerkiksi lasten huostaanottoja dramaattisesti.

– Syntyisi valtavasti säästöä ja ennen kaikkea inhimillinen kärsimys vähenisi. Esimerkiksi minä, Juha, raitistuin yli 25 vuotta sitten ja olen sen jälkeen tuonut helvetisti verotuloja Suomeen.

LUE MYÖSKäyttöhuoneet

  • Suomessa huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen on ollut julkisen keskustelun kohteena jo useita vuosia. Asia on noussut esiin etenkin haittojen vähentämisen näkökulmasta.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tuonut esiin valvottujen käyttötilojen hyötyjä kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella ja kannattanut kokeilun mahdollistamista Suomessa.
  • Käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävät henkilöt voivat käyttää omaa aineitaan valvotuissa, turvallisissa olosuhteissa.
  • Tilassa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka voivat tarvittaessa antaa ensiapua, ehkäistä yliannostuskuolemia ja ohjata palveluihin.
  • Käyttöhuone ei jaa huumeita, vaan ihmiset tuovat aineensa itse. Paikassa jaetaan yleensä puhtaita välineitä, tarjotaan tietoa, neuvontaa ja ohjataan hoitoon.
  • Kansainvälinen tutkimus ja kokemukset Keski-Euroopasta, Kanadasta ja Australiasta osoittavat monia hyötyjä: yliannostusten ehkäisy, tartuntojen vähentyminen, terveyshaittojen vähentyminen ja helpompi tavoittaa huumeita käyttävät ihmiset ja ohjata heitä hoitoon tai muihin tukipalveluihin.
  • Julkinen käyttö ja kaduille päätyvät neulat vähenevät, mikä parantaa myös alueen siisteyttä ja turvallisuudentunnetta.
  • Yhteiskunnalle syntyy säästöjä esimerkiksi vähentyneiden ensiapukäyntien, tartuntatautien ja kriisitilanteiden kautta.
  • Käyttöhuone ei ratkaise päihdeongelmaa itsessään, mutta se on haittojen vähentämisen keino.

Lähde: THL