Essi Sivula ei ollut uhrannut ajatustakaan vaihdevuosille, kun hän 29-vuotiaana aloitti puolisonsa kanssa lapsettomuushoitoidot. Tutkimuksissa selvisi, että hänen munasolunsa olivat huonolaatuisia ja niitä oli vain vähän. Silloin lapsettomuuslääkäri sanoi, että kyse saattaa olla vaihdevuosien vähittäisestä alkamisesta.
– Se tuntui valtavan kaukaiselta ajatukselta. Elämässäni oli meneillään muutenkin niin paljon. Äitini oli juuri kuollut ja lapsettomuushoidot olivat päällä. En osannut edes pysähtyä ajattelemaan vaihdevuosia, Sivula sanoo.
Hoitojen myötä Sivula puolisoineen sai lopulta kaksi lasta. Kun pikkulapsivuodet alkoivat, hänen kuukautiskiertonsa meni aivan sekaisin. Vaikka suuri lapsihaave oli toteutunut, Sivula huomasi olevansa pahalla päällä tämän tästä. Hermot menivät salamannopeudella milloin mistäkin mitättömästä asiasta.
– Tajusin itsekin, ettei siinä ole mitään järkeä, eikä tunne oikeasti synny meneillään olevasta asiasta. En vain voinut sille mitään. Sanoin miehelleni, etten pysty olemaan itseni kanssa. On pakko hakea jotakin apua, Sivula muistelee.
Jatkuva kiukkuisuus oli kohtuutonta sekä minulle itselleni että läheisilleni.
Essi Sivula
Gynekologi, jonka luokse Sivula suuntasi, totesi tuolloin 37-vuotiaalla Sivulalle, että vaihdevuodet olivat jo selkeästi alkaneet. Kiertoon ja kiukkuun löytyi apua yllättävältä taholta.
– Kuulin tuttavalta, että hän oli hyötynyt akupunktiosta. Rupesin käymään siellä, ja sain siitä tosi paljon apua. Kävin lopulta hoidossa monta vuotta. Se tasoitti mieleni ja kiertoni, Sivula kertoo.
Valvominen havahduttaa oireisiin
Jopa 80 prosentilla naisista esiintyy vaihdevuosioireita jo ennen kuukautisten poisjäämistä. Niitä voi alkaa esiintyä 40 ikävuoden jälkeen, ja joillakin oireita ilmenee jo aikaisemminkin. Hedelmällisyyden aleneminen alkaa jo paljon aiemmin, noin 35 ikävuoden jälkeen.
Gynekologi Kia Lampi kohtaa työssään naisia eri kohdissa vaihdevuosia. Yleensä aika vastaanotolle varataan siinä kohtaa, kun nukkumisen kanssa alkaa olla ongelmia. Katkeilevat tai katoavat yöunet on monille ensimmäinen vaihdevuosioire.
– Kutsun sitä 5 am -clubiksi, koska tyypillisesti naiset heräilevät neljän–viiden aikaan aamuyöstä, valvovat pari tuntia ja nukahtavat ehkä puoleksi tunniksi ennen herätyskellon soimista, Lampi kertoo.
Avaa kuvien katselu
Gynekologi Kia Lampi kertoo, että naiset eivät useinkaan tunnista esivaihdevuosioireitaan. Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Muita esivaihdevuosien ja vaihdevuosien tyypillisiä oireita ovat lämmönsäätelyn pulmat, kuten kuumat aallot, kuukautiskierron muuttuminen ensin lyhyemmäksi ja sitten pidemmäksi, alakulo, itkuisuus, ahdistus tai kiukkuisuus.
– Oireita on tosi paljon, ja ne ovat yksilökohtaisia. Yhteisenä neuvona voi sanoa, että silloin kannattaa varata aika, kun ne alkavat häiritä elämää, Lampi sanoo.
Gynekologin luona oireista ensin keskustellaan, ja toisinaan tehdään sisätutkimus. Verikokeita ei useinkaan tarvita, niiden perusteella vaihdevuosien alkamista ei oikein voi edes päätellä.
– Hormonitasapainot ajavat esivaihdevuosien aikaan vuoristorataa. Verikoe voi yhtenä päivänä antaa eri tuloksen kuin seuraavana. Hormonipitoisuudet voivat myös olla vielä ihan normaalit, vaikka vaihdevuosioireita jo tuntuisikin. Häiritseviä oireita voi silloin alkaa jo hoitaa, Lampi toteaa.
Tehokkain tutkittu apukeino: estrogeenihoito
Koska vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenin vähenemisestä, on estrogeenihoito niihin tutkitusti tehokkain apukeino, kertoo Terveyskirjasto. Hiljattain julkaistussa Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että oikea-aikaisesti aloitetulla hormonihoidolla on vaihdevuosioireiden lievittymisen lisäksi monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen.
Estrogeenihoito sopii valtaosalle, mutta mahdollisista vasta-aiheista keskustellaan aina lääkärin kanssa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi rintasyöpä, hormoniriippuvainen gynekologinen syöpä, sairastettu laskimotukos tai vaikea perussairaus.
Esivaihdevuosien oireisiin on tarjolla muutakin apua Terveyskirjaston mukaan, kuin varsinaista estrogeenihoitoa.
– Esimerkiksi uudenaikaiset e-pillerit tasaavat kiertoa hyvin ja lisäävät estrogeenin määrää. Se auttaa yleensä hyvin esivaihdevuosioireisiin, Lampi kertoo.
Vaihdevuosien hormonihoidon sijasta joihinkin oireisiin voidaan käyttää hormonittomia valmisteita, kuten SSRI- ja SRNI-valmisteita, mutta hyöty voi haittavaikutuksien vuoksi jäädä pieneksi.
Vähäisiä vaihdevuosioireita voivat helpottaa myös elintapamuutokset. Ne sopivat myös heille, joille hormonihoito ei sovellu tai jotka eivät halua sitä käyttää.
– Kaikessa kannattaa suosia säännöllisyyttä. Säännöllinen uni, eli sama nukkumaanmenoaika ja herätys joka päivä, hyvä ravitsemus ja säännöllinen liikunta auttavat. Etenkin lihaskuntoliikuntaa suositellaan, Lampi sanoo.
Varhain, mutta verkkaisesti
Nyt Sivula on 47-vuotias, ja elää vaihdevuosien kanssa jälleen uutta vaihetta. Hän kävi 1,5 vuotta sitten kohdunpoistossa, jossa poistettiin endometrioosin vuoksi myös toinen munasarja. Lääkäri kertoi silloin, että vaihdevuosioireet saattaisivat vauhdittua. Toistaiseksi on kuitenkin ollut melko tasaista.
– Välillä tulee satunnaisia kuumia aaltoja, mutta eniten vaivaa väsymys. Huono uni on minulle perusjuttu, mutta tässä iässä on vaikeaa sanoa mikä johtuu mistäkin, kun elämässä on samaan aikaan meneillään niin paljon kaikkea, Sivula miettii.
Sivula ei ole ajatellut tarvitsevansa vaihdevuosien hormonihoitoa, ainakaan vielä. Vaikka vaihdevuosioireilu alkoi poikkeuksellisen nuorena, on oireiden lisääntyminen tapahtunut verkkaisessa tahdissa.
Olen pärjäillyt toistaiseksi hyvin.
Essi Sivula
– Kaikkein eniten minua helpottaa puhuminen samaa kokevien kanssa.
Sivulan ja hänen puolisonsa lapset ovat jo teinejä. Perhe-elämä on täyteläistä ja hyvää.
Pitkään tekeytyneet vaihdevuodet eivät herätä Sivulassa haikeutta, mutta muita isoja tunteita elämänvaihe on kyllä nostattanut. Hän on huomannut miettivänsä uudella tavalla sitä, onko jotakin tärkeää jäänyt tekemättä. Meneillään oleva elämänvaihe on tuonut mukanaan rohkeutta olla itsensä ja hyväksyä kuka on.
– Pohdin, elänkö sellaista elämää, jota itse haluan, vai sellaista, jonka kuvittelen jonkun muun minulle haluavan. Koen eräänlaista itsenäistymistä. Haluan yhä enemmän pitää itsestäni huolta. Olla itselleni lempeä ja kiltti.