Ukrainalla olisi keinot jättää miljoonat venäläiset talven kynnyksellä kylmään ja pimeään.

Ohjus ammutaan ilmaan.

Avaa kuvien katselu

Ukrainan Neptune-merimaaliohjus koekäytössä. Kuva: AOP

Juttu tiivistettynä

  • Ukraina iski Belgorodin kaasukäyttöiseen voimalaitokseen, aiheuttaen kaapelikatkoksen ja massiivisia tulipalloja.
  • Hyökkäys sammutti sähköt puolelta miljoonalta ihmiseltä Belgorodin alueella.
  • Ukraina muutti taktiikkaansa ja käytti raskaita ohjuksia iskeäkseen Brjanskin sähkölaitokseen.
  • Iskut voivat viitata, että Ukraina aikoo vastata Venäjän hyökkäyksiin samoin perustein.
  • Venäjän vanhat voimalaitokset ovat herkkiä iskuja varten, ja niiden tuhoaminen voisi aiheuttaa vakavia ongelmia.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevan Belgorodin asukkaat ovat tottuneet sodan ääniin, mutta tämä kerta oli erilainen. Voimakas räjähdys, ja valot sammuivat koko kaupungista.

Ukrainan sunnuntai-iltana tekemän hyökkäyksen kohteena oli Belgorodin lämpöä ja sähköä tuottava kaasukäyttöinen voimala.

Saksalaisen Bild-lehden mukaan Ukraina tulitti voimalaa rakettitykistöllä aiheuttaen massiivisia tulipalloja. Myöhemmin Ukraina iski toiseen voimalaitokseen samalla alueella, jolloin sähköt sammuivat puolelta miljoonalta ihmiseltä Belgorodissa ja lähialueilla.

Eilen maanantaina Ukraina suuntasi iskun Brjanskin kaupungissa toimivaan Karaševin sähkölaitetehtaaseen. Tehdas tuottaa sähkölaitteita niin siviilikäyttöön kuin moniin Venäjän armeijan käyttämiin aseisiinkin.

Isku tehtiin Ukrainan laivaston komentajan Oleksii Neižpapan mukaan Neptune-ohjuksella. Tehdas vaurioitui niin pahoin, ettei sitä Neižpapan mukaan voida ehkä korjata enää lainkaan, hän sanoo Kyiv Post -lehden haastattelussa.

Aikooko Ukraina muuttaa taktiikkaansa?

Suuret iskut sähkölaitoksiin saattavat olla merkki Ukrainan taktiikan muuttumisesta. Ukraina on aiemmin tehnyt pienimuotoisia iskuja Venäjän sähkönjakelua vastaan, mutta ne on korjattu nopeasti.

Ukraina on aiemmin käyttänyt iskuissaan pääasiassa vain drooneja, jotka eivät pysty kantamaan suurta räjähdekuormaa. Venäjän sähkövoimalat ovat suuria laitoksia ja rakennettu jykeviksi.

Nyt käytössä oli selvästi voimakkaammat aseet, jotka veivät kerralla sähköt suurelta määrältä ihmisiä.

Venäjä on jo kolmen vuoden ajan määrätietoisesti yrittänyt tuhota Ukrainan sähkönjakelua. Ukraina on tänä aikana monipuolistanut sähköverkkoaan ja ostaa paljon sähköä ulkomailta. Maa kestää Venäjän iskuja melko hyvin.

Venäjällä satoja arkoja kohteita

Venäjän sähkönjakelu olisi äärimmäisen arka iskuille, vaikka ydinvoimalat jätettäisiinkin rauhaan. Venäjällä on satoja vanhanaikaisia lämmön- ja sähköntuotantolaitoksia, joiden tuhoaminen jättäisi miljoonat ihmiset vaille sähköä ja juoksevaa vettä, samalla tavalla kuin Venäjä on tehnyt jo kolmen vuoden ajan ukrainalaisille.

Ukraina pystyisi pitkän matkan ohjuksillaan pimentämään ja jättämään vaille lämpö- ja vesihuoltoa suuren osan Venäjästä, jos niin haluaa. Belgorodin isku oli tästä ehkä varoitus.

Jos Ukraina todella on kyllästynyt Venäjän pommituksiin ja alkaa vastata samalla mitalla, vaikuttaisi se sotaan muutenkin. Venäjä ei pystyisi mitenkään suojaamaan kaikkia laitoksiaan ilmatorjunnalla. Ja jos se yrittäisi, olisi ilmatorjunta pois jostain muualta.

Ukrainan alun perin merimaaleihin tarkoitetun, mutta sittemmin uudistetun Neptune-ohjuksen kantama on tiettävästi noin 300 kilometriä. Se yltäisi jo lukuisiin Länsi-Venäjän voimalaitoksiin.

Suurella kohulla julkaistun Flamingo-ohjuksen kantama olisi peräti 3 000 kilometriä. Ukraina ei ole käyttänyt erittäin tuhovoimaiseksi mainostettuja Flamingoja ensimmäisten, mahdollisesti koelaukausten ampumisen jälkeen. Jos ne tulevat käyttöön, ovat Venäjän sähkölaitokset todella vaarassa.

Bild-lehti huomauttaa lisäksi, että Ukrainan uudella hyökkäysiskulla vaikuttaa olevan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hyväksyntä. Hän on jopa kannustanut Ukrainaa hyökkäämään venäläiskohteisiin.

Ukrainan olisi tässä tilanteessa pohdittava, mihin se iskee. Puhtaisiin siviilikohteisiin iskeminen olisi sotarikos, mikä ei muutu, vaikka Venäjä on harrastanut samaa koko sodan ajan.

Ukrainan halvoilla drooneilla Venäjälle nöyryyttävä oppitunti modernista sodankäynnistä

Ukraina on saanut hyviä tuloksia aikaan myös halvoilla drooneilla.