Suotuisan suojelutason määrittäminen on avainasemassa päätettäessä suden kannanhoidollisesta metsästyksestä.
Metsästyslakia halutaan muuttaa nyt suden osalta. Karhun kannanhoidollinen metsästys ei toteutunut Suomen riistakeskuksen myöntämistä luvista huolimatta. Kuva: Hannu Huttu
Pääkirjoitus
MT toimitus
Eduskunta hyväksyi viime keväänä metsästyslain muutoksen, jonka tarkoituksena oli sallia muun muassa karhun kannanhoidollinen metsästys. Esitys hyväksyttiin, vaikka esimerkiksi Korkein hallinto-oikeus ilmoitti jo lain käsittelyn yhteydessä, ettei laki tule käytännössä mahdollistamaan karhumetsästystä. Näin myös kävi. Itä-Suomen hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään Suomen riistakeskuksen myöntämien lupien toimeenpanon.
Hallitus aikoo jälleen muuttaa metsästyslakia suden osalta. Muutosta koskeva luonnos lähti lausuntokierrokselle viime viikolla. Lausuntoaikaa on kuukausi ja lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Suden metsästys alkaisi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan kiintiömetsästyksellä, joka toteutetaan asetuksella. Nyt mahdolliset luvat on myönnetty poikkeusluvalla, jotka ovat käytännössä rauenneet valitusten seurauksena.
Lakimuutoksen taustalla on Euroopan parlamentin viime keväänä hyväksymä suden suojeluaseman muutos täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.
Hallituksen esityksessä mainita suden lisäksi muita suurpetoja lainkaan
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jenna Simula (ps.) uskoo, että muutoksen myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan tammikuussa aloittaa.
Varmaa se ei kuitenkaan ole, koska tähänkin esityksen liittyy sudenkuoppia. Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Matti Tolvasen mielestä esitys on parempi kuin poikkeuslupamenettely, mutta aina joku voi halutessaan haastaa esimerkiksi asetuksen sananmuotoja. (mt.fi 26.9.)
Tolvanen on samaa mieltä Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtorin Jarmo Kiurun kanssa siitä, että suden suojelutaso on avainkysymys. Suden metsästys riippuu lopulta siitä, mihin suden suotuisan suojelun taso Suomessa asetetaan. Sitä ei ole määritelty. Siitä saattaa olla erimielisyyttä muun muassa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken. Ruotsi on raportoinut EU:lle, että se on asettanut suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta. Kiuru ei usko, että näin alhaisiin lukuihin Suomessa päästäisiin. Huomenna Luonnonvarakeskuksen on määrä antaa susista ainakin kanta-arvio.
MTK, Metsästäjäliitto ja Paliskuntain yhdistys esittivät viime viikolla, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa kiintiömetsästyksenä. Kiuru muistuttaa, ettei hallituksen esityksessä mainita muita suurpetoja lainkaan. Sitä voi pitää kummallisena, kun muistaa, miten karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluville hiljattain kävi.
Toivottavasti hallituksen lainvalmistelu on parempaa kuin edellisessä metsästyslain uudistamisessa, jotta eduskunnan enemmistön tahto myös toteutuisi. Edellinen uudistus mureni ensimmäiseen valitukseen.