Eteläpohjalainen Isojoen kunta on päättänyt hankkia kuntalaisilleen itse lääkäri- ja hoitajapalveluita. Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-illalla sopimuksen yksityisen terveyspalveluyrityksen kanssa.
Kuntaliiton mukaan Isojoki on ensimmäinen kunta, joka on hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen päätynyt tällaiseen ratkaisuun.
– Isojoen kunta palauttaa lääkäripalvelut kuntaan, kun ne ovat olleet täältä nyt useamman vuoden pois, kunnanjohtaja Juha Herrala toteaa.
Kyse on kahden vuoden pilotoinnista. Sopimuksen mukaan Isojoki ostaa kristiinankaupunkilaiselta Kristinamedi oy:ltä yleislääkärin ja hoitajan lähipalveluita eli kuntalaiset saavat palvelut omalla paikkakunnallaan.
Pilotti tarjoaa 1 200 hoitajan vastaanottokäyntiä ja 700 lääkärikäyntiä vuodessa. Lääkäri käy Isojoella kerran viikossa ja terveydenhoitaja kaksi päivää. Vastaanotot alkavat Isojoella viimeistään vuodenvaihteessa.
Palvelut toimivat ajanvarauksella, ja niitä voivat käyttää Isojoen asukkaat. Terveydenhoitajan vastaanotot ovat kuntalaisille ilmaisia, mutta lääkärin vastaanotosta peritään 30 euron omavastuuosuus.
Rohkeita avauksia
Pilotin tavoitteena on parantaa kuntalaisten hoitoon pääsyä, lyhentää jonotusaikoja ja turvata laadukas perusterveydenhuolto.
Hyvinvointialue ei ole tarjonnut Isojoella lääkäripalveluja lainkaan lähipalveluna, vaan lähin vastaanotto on ollut Kauhajoella. Hyvinvointialueen sairaanhoitajan vastaanotto on Isojoella kolmena päivänä viikossa ja se jatkuu edelleen.
Pilotti rahoitetaan Isojoen kunnan budjetista ja kunnan hallinnoimasta Vihermön testamenttirahastosta.
– Kuntastrategiankin mukaan teemme rohkeita, uusia kokeiluja ja avauksia. Tämä on jälleen kerran sellainen päätös, Herrala jatkaa.
Juha Herrala myöntää, ettei hänkään pidä hyvänä suuntana sitä, että kunta joutuu ottamaan omille harteilleen kertaalleen hyvinvointialueelle siirrettyjä palveluja.
– Meille on tärkeää, että kuntalaiset saavat lähipalveluja. Kun meillä oli tähän taloudelliset mahdollisuudet, päätimme kokeilla, mihin tämä meidät vie.
Hyvinvointialue: Kunta saa tehdä rahoillaan mitä haluaa
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ollut asiasta etukäteen virallista tietoa. Epävirallista tietoa asiasta on sen sijaan ollut.
Naapurikunnassa Kauhajoella asuva hallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala oli kuullut puheita lääkärin palkkamisesta isojokelaisilta luottamushenkilöiltä.
Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen kuuluu hyvinvointialueille. Laitonta kunnan ostopalveluna tarjoamat lääkäripalvelut eivät kuitenkaan ole, Hautala toteaa.
– Isojoki saa tehdä rahoillaan, mitä tykkää, Lasse Hautala sanoo.
Isojoen toiminta on mahdollista, sillä heillä on vakaa talous ja velaton kunta. Kiinteistöveroa tuovat muun muassa tuulivoimalat.
– Se antaa heille mahdollisuuden käyttää veroeuroja tällä tavoin.
Yleislääkärin palkkaaminen ei estä kuntalaisia hakeutumasta myöskään hyvinvointialueen palvelujen pariin. Esimerkiksi päivystys- ja kiirevastaanotto säilyy ennallaan ja palveluja saa edelleen myös Kauhajoelta.
Hautala toteaa, että kunnan päätös oletettavasti helpottaa hyvinvointialueen toimintaa Isojoella ja vapauttaa resursseja muiden käyttöön.
Kuntaliitto seuraa tiiviisti
Kuntaliitossa Isojoen päätöstä ei katsota hyvällä.
– Aika kriittisesti suhtaudumme siihen, että hyvinvointialueelle kuuluvia palveluita otetaan kuntien vastuulle, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija Sami Niemi summaa.
Kuntaliitossa halutaan, että kunnat voivat keskittyä jatkossakin omiin lakisääteisiin palveluihinsa – ja hyvinvointialueet omiinsa.
– Lähtökohtaisesti olemme sitä mieltä, että hyvinvointialueiden tulisi tuottaa palvelut siinä laajuudessa, ettei kuntien niitä tarvitse lähteä täyttämään.
Pahimmillaan kuntien astuminen hyvinvointialueen tontille voi johtaa suuriinkin ongelmiin. Niemen mukaan vastuut voivat tahtomattakin sekoittua.
– Siinä voi tulla myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön vastuut ja velvoitteet kuntien hartioille.
Lain silmissä Niemi ei kuitenkaan näe, että Isojoki tekisi mitään väärää tarjoamalla sote-palveluja omasta pussistaan.
Niemi sanoo, että Kuntaliitossa seurataan nyt suurella mielenkiinnolla, mihin Isojoen esimerkki johtaa.
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala toivoo, että kunta voi jakaa pilotin jälkeen kokemuksiaan eri tahojen kanssa.
– Jos vastaanottoajat täyttyvät, tiedetään, että palveluille on todellinen tarve.
Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.