Traficom ei ole havainnut Kuusamon alueella Venäjältä tulevaa häiriötä.
Kuolleita poroja on ollut vaikea löytää. Näin siksi, että porojen kaulassa olevien gps-pantojen kuuluvuus on kesän aikana ollut poikkeuksellisen heikko, sanoo Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä.
Petojen aiheuttamat porokuolemat ovat teettäneet ylimääräistä työtä porotaloudelle erityisesti poronhoitoalueen eteläosassa Kuusamossa. Sudet ovat tappaneet kesän aikana Kuusamon alueella toistatuhatta poroa.
Kuolleita poroja on ollut vaikea löytää. Näin siksi, että porojen kaulassa olevien gps-pantojen kuuluvuus on kesän aikana ollut poikkeuksellisen heikko, sanoo Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä.
Signaaliongelma on ollut voimakas Kuusamon itäosissa lähellä Venäjän rajaa.
– Työpäiviä menee hukkaan, kun joudumme hakemaan kuolleita poroja ilman pantasignaalia. Ei tahdo saada suuntaa, mistä kuollut poro löytyy.
Myös Sallan paliskunnan poroisäntä Sami Mursu sanoo, että ongelmia yhteyksissä on ollut myös Sallassa.
– Ei tarvitse mennä edes lähelle Venäjän rajaa, kun signaaliongelmia on ilmennyt, Sami Mursu toteaa.
Härmä pohtii, voisivatko signaalien heikkoudet johtua Venäjän häirinnästä.
Metsäalue heikentää signaalia
Liikenne-ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen sanoo Traficomin tarkastelleen hiljattain Kuusamon alueen verkkohäirintätilanteen. Hän ei usko Venäjän häirintään.
– Emme ole havainneet Kuusamon alueella Venäjältä tulevaa häiriötä tai vastaanottaneet alueelta matkaviestintaajuuksia koskevia radiohäiriöilmoituksia.
Avaa kuvien katselu
Lähes kaikilla poroilla on nykyisin gps-panta kaulassa. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle
Juurakko-Lehikoisen mukaan viime syyskuun ja kuluvan vuoden toukokuun välisenä aikana Traficom on saanut Kuusamon alueelta vain kaksi yhteydenottoa koskien matkaviestiverkon kuuluvuutta.
Traficomilla ei ole myöskään omia havaintoja häiriöistä itäisen Lapin alueella.
Suvi Juurakko-Lehikoisen mukaan porojen GPS-pantojen seurannassa havaitut haasteet voivat liittyä matkaviestinverkon kuuluvuusongelmiin.
Traficomin mukaan matkaviestinverkot, kuten 4G tai 5G eivät kata maantieteellisesti kaikkia alueita eli verkkojen ei tarvitse toimia esimerkiksi metsäalueilla, missä porot liikkuvat.
Suvi Juurakko-Lehikoisen mukaan vaatimukset matkaviestinverkkojen peitolle koskevat vain vakituista asutusta, yritysten toimipisteitä, kuten poroerottelupaikkoja, ja rataverkkoa sekä tiettyjä osaa tieverkosta.
– Lisäksi nämä vaatimukset eivät päde itärajan läheisyydessä kaikilla taajuusalueilla. Haasteet porojen GPS-pantojen yhteyksissä voivat siis todennäköisesti johtua tästä metsäalueiden kuuluvuudesta, Juurakko-Lehikoinen sanoo.
Suvi Juurakko-Lehikoinen muistuttaa, että yleisesti Venäjältä kantautuva häiriövaikutus ei tyypillisesti näy maanpinnan tasolla, sillä maaston pinnanmuodot ja puusto vaimentavat häiriötä aiheuttavan signaalin hyvin nopeasti.
Natlink oy:n tutkimus- ja innovaatiojohtaja Hannu Lohi Trackerilta sanoo, että viime aikoina yhteisverkossa on ollut ongelmia, jonka vuoksi tutkapannat eivät välttämättä toimi kunnolla.
Suomen Yhteisverkko on DNA:n ja Telian yhteinen verkkoyhtiö, joka ylläpitää matkaviestinverkkoa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.
Panta lähes kaikilla aikuisilla poroilla
Poroisäntä Heikki Härmä sanoo, että nykyisin aikuisilla porolla on kattavasti kuolleisuuslähettimet ja gps-pannat.
– Pannat on oltava, jos esimerkiksi meinaamme löytää petojen tappamat porot maastosta. Jos paikannussignaalia ei tule, jää kuollut poro löytymättä, Heikki Härmä sanoo.
Poronhoitajat saavat korvauksen vain maastosta todistettavasti löydetyistä raadoista.