Palestiina|Petteri Orpo vastasi tiistaina Palestiinan tunnustamista koskevaan välikysymykseen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pääministeri Petteri Orpo vastasi eduskunnassa välikysymykseen Palestiinan tunnustamisesta.
Orpo asetti tunnustamiselle ehtoja koskien panttivankeja, Hamasia ja Palestiinalaishallinnon uudistuksia.
Tutkijoiden mukaan ehdot mahdollistavat tunnustamisen lykkäämisen pitkälle tulevaisuuteen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) asetteli Suomea Tanskan linjoille, kun hän vastasi tiistaina Palestiinan tunnustamista koskevaan välikysymykseen. HS:n haastattelemat tutkijat arvioivat, että tämä linjanveto voi hidastaa tunnustamisprosessia Suomessa.
Välikysymyksen tekivät Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. Siinä kysyttiin, ”tuleeko hallitus esittämään tasavallan presidentin toivomalla tavalla Palestiinan valtion tunnustamista tämän syksyn aikana”.
”Tanska on ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan, kun tietyt panttivankien vapauttamiseen, Hamasiin ja Palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät. Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen”, Orpo sanoi eduskunnassa.
Orpo luetteli ehtoja, joiden täyttyessä hänen hallituksensa voisi Palestiinan tunnustaa. Ne olivat pitkälti samoja kuin Tanskan aiemmassa ilmoituksessa.
Orpon mukaan Hamasilla ei saa olla roolia Palestiinan tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäksi Hamasin pitäisi vapauttaa panttivangit. Näiden täsmällisten vaatimusten lisäksi Orpo esitti laajemman Palestiinalaishallintoon liittyvän ehdon.
”Palestiinalaishallinnon on myös sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan, palestiinalaisvaltion demilitarisointiin sekä edettävä omassa reformissaan”, Orpo sanoi.
Lähi-itää tuntevat tutkijat Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista ja Hannu Juusola Helsingin yliopistosta arvioivat Orpon esittäneen sellaisen ehtolistan, että tämän hallituksen ei tarvitse loppukautensa aikana Palestiinaa tunnustaa.
Juusolan mukaan maininta Palestiinalaishallinnon reformista on kohta, joka sallii tunnustamisen viivyttämisen pitkäänkin. Juusola muistuttaa, että Länsirannalla istuva Palestiinalaishallinto on jo sitoutunut demilitarisointiin ja kannattanut Gazassa Israelia vastaan taistelevan Hamasin aseistariisuntaa.
Jos näiden ehtojen lisäksi riittäisi Hamasin panttivankien vapautus, tunnustaminen saattaisi tulla eteen piankin. Palestiinalaishallinnolta vaaditut uudistukset voivat kuitenkin viedä selvästi enemmän aikaa, eikä niille ole tarkkaa määritelmää. Reformi voisi tarkoittaa muun muassa vaalien järjestämistä.
”Se tarkoittaa, että joudutaan odottamaan”, Juusola toteaa.
Orpon sanat eivät Juusolan mielestä merkitse linjanmuutosta, vaikka hän ei olekaan aiemmin kuullut pääministerin vastaavan tähän kysymykseen näin yksityiskohtaisesti.
Juusolalle Orpon vastauksen ydin oli, että Suomi noudattaa Tanskan linjaa ja siirtää tunnustamista eteenpäin. Muut Pohjoismaat ovat Palestiinan jo tunnustaneet.
Ulkopoliittisessa instituutissa vuoden loppuun asti työskentelevä Stewart on samaa mieltä: Orpo kertoi ehdot, jotka jättävät ajallista pelivaraa.
”Näitä ehtoja on mahdollista tulkita vuosien päästäkin niin, että tässä nyt reformia vielä odotetaan.”
Stewartin mukaan muutkin länsimaat toivovat Orpon luettelemia asioita tapahtuviksi. ”Tässä vain järjestys on toisinpäin.”
Esimerkiksi Ranska ja Britannia tunnustivat virallisesti Palestiinan ja odottavat nyt edistystä asioissa, jotka tekisivät kahden valtion ratkaisun mahdolliseksi.
”Useimmat maat ajattelevat, että tunnustaminen vie asioita eteenpäin. Paalutetaan se lopputulos, mitä on ajateltu, eli että on kaksi itsenäistä valtiota.”
Stewart arvioi, että Suomi hakee nyt Tanskasta ”tuulensuojaa”, kun muut Pohjoismaat ja monet tärkeät verrokkimaat ovat Palestiinan tunnustaneet.
”En näe tässä muuta linjan muutosta kuin että on nyt vähän enemmän lukkiuduttu Tanskan linjalle ja haettu sieltä vähän enemmän nojaa.”